04

Kehityskeskustelut – pakkopullasta mahdollisuudeksi

posted on

Välillä tuntuu, että kehityskeskustelut ovat alkaneet maistua puulta ja toistavat itseään vuosi toisensa jälkeen. On sääli, jos näin on, sillä alkuperäinen ajatus siitä, että kaikilla on oikeus olla vähintään kerran vuodessa esimiehen ja alaisen välisten keskustelujen keskipiste, on kannatettava.

Kaikilla organisaatioilla on tulostavoitteita, ja työntekijät vastaavat kukin osaltaan, että tavoitteet tulevat saavutetuiksi. On reilua, että jos on vastuita ja velvollisuuksia, on myös oikeuksia kehittää työtään, työskentelyään ja itseään siihen suuntaan, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja jopa ylittää.

Aito kiinnostus aikaansaa uusia ideoita

Kehityskeskustelu-sanan tärkeä toinen puoli on sana keskustelu. Keskustelulle ei välttämättä ole nykypäivän hektisessä työelämässä riittävästi aikaa. Tutkimusten mukaan ihmisen mielihyvähormonit lisääntyvät silloin, kun saa puhua omasta itsestään ja tekemisistään.

Olemalla aidosti kiinnostunut jostakin toisesta, saat tämän toisen henkilön mielihyvähormoni dopamiinin tuotannon nousemaan. Ja kun dopamiinitasot ovat korkealla, tutkitusti pystymme ratkaisemaan ongelmia, työstämään suuria tietomääriä ja saamaan tavallista enemmän uusia ideoita. Syntyy positiivinen kehä. Kehityskeskustelut ovat yksi merkittävä ja säännönmukainen mahdollisuus tämän positiivisen kehän muodostumisessa.

Tarpeiden kohtaaminen on tärkeää

Kehityskeskustelussa organisaation ja yksilön tarpeet kohtaavat. Onnistuneessa kehityskeskustelussa molempien osapuolten tarpeet tyydyttyvät. Organisaation kannalta tämä tarkoittaa sitä, että esimies viestii strategiasta johdettuja tavoitteita ja keskustelee, millaisia odotuksia niistä kohdistuu yksilöön. Yksilön kannalta kehityskeskustelu on onnistunut, jos siellä saa keskusteltua henkilökohtaisesti tärkeistä asioista, kuten omaan uraan, onnistumiseen, voimavaroihin, työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä asioista.Toisin sanoen, kun työnteon edellytykset varmistetaan ja esteet raivataan niin organisaation kuin yksilönkin kannalta, kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä keskusteluihin.

Kuten kaikissa kohtaamisissa, myös kehityskeskusteluissa, tärkeää on toisen ihmisen kuunteleminen, kunnioitus ja aito kiinnostuminen toisesta ihmisestä.

Suurimpia sudenkuoppia esimiehelle ovat:

  • Valmistautumattomuus ja ennakko-oletukset
  • Liika keskittyminen lomakkeiden täyttämiseen tai organisaation tavoitteisiin sen sijaan, että aidosti kuuntelisi ja kiinnostuisi toisesta ihmisestä
  • Liian tiukka aikataulu ja liian monta kehityskeskustelua lyhyen ajan sisällä
  • Rauhaton (esim. henkilöstöravintola) tai sopimaton (pomon työhuone) paikka keskusteluille
  • Keskustelun keskeytyminen esimerkiksi puheluihin
  • Keskusteluilmapiirin painostavuus, levottomuus tai turhautuneisuus
  • Kykenemättömyys antaa tai ottaa vastaan palautetta


Alainen voi langeta seuraaviin sudenkuoppiin:

  • Valmistautumattomuus ja ennakko-oletukset
  • Epäaito, epärehellinen (itselle ja muille) tai selittelevä asenne
  • Turha vaatimattomuus tai ujous tuoda esiin omia toiveita
  • Liian vaativa tai itsekeskeinen lähtökohta keskusteluille
  • Kykenemättömyys antaa tai ottaa vastaan palautetta

Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii sitoutumista

Systemaattisuus muistiinpanoissa ja aikataulutuksessa helpottavat sekä esimiehen että alaisten työskentelyä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Myös yhtenäinen ja ajantasainen viestintä sekä yksilö- että organisaatiotason mittarit tukevat toimeenpanoa ja seurantaa. Ja mikä tärkeintä, tehokasta toimeenpanoa auttaa, kun kaikki, sekä esimies että alaiset, ovat sitoutuneita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja oman kortensa kekoon kantamiseen.

Niissä työyhteisöissä, joissa ilmapiiri on hyvä ja töissä mukavaa, tämä tapahtuu kuin itsestään. Tyytyväinen työn tekijä on tuottava!


 

MariBlomqvist

 

 

 

 

Kirjoittaja on HAUSin yhteistyökumppani, kouluttaja ja työyhteisövalmentaja Mari Blomqvist (Paravita)

Aiheeseen liittyvää koulutusta

Kehityskeskusteluosaamista tukemaan HAUS järjestää 27.1.2016 puoli päivää kestävän videovälitteisen valmennuksen. Kysy mahdollisuutta osallistua tilaisuuteen myös paikan päällä.

Lisätietoja: koulutussuunnittelija Matleena Nurmiainen, matleena.nurmiainen@haus.fi, puh. 0207 180 205

| Categories: HAUS, Koulutus, Asiantuntija, Valtionhallinto | Tags: | View Count: (5760) | Return

Post a Comment