05

EU:n rahoitusohjelmameressä on lukuisia kaloja…

posted on

Suomalaiset hanketoimijat ovat osanneet ainakin määrällisesti ottaa hyvin haltuun EU:n rakennerahastot, joista Suomessa käytössä ovat Euroopan Sosiaalirahasto ESR ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Tästä on osoituksena se, että edellisen ohjelmakauden osalta rahat on sidottu liki sataprosenttisesti hankkeisiin.

Käynnistyneellä uudella ohjelmakaudella käytössä on entistä pienempi euromäärä näistä rakennerahastosta: Itä- ja Pohjois-Suomessa jaettavaa on noin 20 % ja Etelä- ja Länsi-Suomessa n. 30 %  päättynyttä ohjelmakautta vähemmän.
Tilanne on hyvin kokeneiden hanketoimijoiden tiedossa. Siksi jotkut organisaatiot ovatkin aktiivisesti käynnistelleet ”Brysselin rahan kalastusta”.

Monimutkaista ja vaikeaa - vai onko?

EU tarjoaa ns. keskitettyjen rahoitusohjelmien kautta runsaan määrän mahdollisuuksia projektimuotoiselle kehittämiselle.  Keskitetty ohjelma tarkoittaa sitä, että hakemukset ja sitä seuraava muu hallinnollinen dokumentaatio osoitetaan johonkin Brysselissä sijaitsevaan osoitteeseen. Projektijohdon ja projektihallinnoinnin työskentelykieli vaihtuu englanniksi, ja mukaan tulee kumppaneita Suomen ulkopuolelta, usein vähintään kolmesta maasta. Keskitettyihin EU-ohjelmiin on lähdetty vieläkin varovaisemmin mukaan – vai onko syynä yksinkertaisesti puuttuva tieto näistä ohjelmista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista?

Keskitettyihin ohjelmiin liittyy ”kansa taisteli, miehet kertovat”-tyyppisiä kertomuksia: Hakuvaihe on epäinhimillisen vaikea, hakemuksista menee läpi vain pieni prosenttiosuus, ja jos valituksi tulee, on Brysselin hallintobyrokratia tappavaa. Ilokseni voin tähän kokeneena asiantuntijana todeta, että perin harvoin jakamatonta rahaa jää yli hakukierroksilta, ja että byrokratia on vuosien mittaan kovasti yksinkertaistunut ja inhimillistynyt. Hyvillä – ja hyvää vielä piirun verran paremmilla - hakemuksilla on siis mahdollisuus menestyä tälläkin ohjelmakaudella.

Soitellen sotaan

Usein syy heikkoon hakemukseen löytyy siitä, että valmisteluun on lähdetty kuin soitellen sotaan ja kilpakumppaneiden harjoitusmäärä ja nykykunto huomioimatta - hyppy piirikunnallisista suoraan EM-kisoihin on useimmille mahdoton.
Riittävä kisakunnon ja turnauskestävyyden nostaminen vaatii sekä aikaa että resursointia omasta organisaatiosta; laadukas valmistelu edellyttää organisaation johdon sitoutumista valmistelutyöhön. Johdon sitoutumisella varmistetaan tarvittava työaika valmistelijoille. Hyvään valmisteluresursointiin kuuluu myös henkilöstön monialainen osallistuminen valmistelutyöhön, mukaan lukien taloushallinnon varhainen mukanaolo omalla osaamisellaan.

Vaativampien projektien myötä organisaation projektikulttuurin kehittäminen ja sen kypsyystason nosto tulee myös ajankohtaiseksi. Tämä edellyttää organisaation johdolta pitkän tähtäimen sitoutumista investointeihin, joita tarvitaan projekteja toteuttavien henkilöiden osaamisen varmistamiseen ja tekniseen projektinhallintainfraan panostamiseen.

Keskitettyjen ohjelmien, kuten muunkin projektimuotoisen kehittämisen, osalta maltti tietenkin on valttia. On syytä tuntea hyvin se ”kala” jota on lähdössä kalastamaan; tunnettava rahoitusohjelma ja sen taustat, ohjelman tavoitteet, rahoitettavat toimenpiteet, hakuajat, talouden reunaehdot ja hallinnolliset menettelyt.  Rahoitusohjelmat ja niihin liittyvä ohjeistus eivät kuitenkaan ole rakettitiedettä ja perusasiat saa haarukoitua haltuun suhteellisen ripeästi.

Tosipeleissä rahan hakeminen tai byrokratia ei ole suurin ongelma tositarkoituksella liikkeellä olevalle hakijalle. Todelliset ongelmat aiheutuvat useimmiten muista, organisaation sisäsyntyisistä ongelmista.

Kehittämistyön ja rahoituksen suhde

Todelliseksi haasteeksi muodostuu useimmiten aidon kehittämisen ongelma: EU-rahoitusta ei ole tarkoitettu oman organisaation perustoiminnan rahoittamiseen, vaan taustalta on löydyttävä aito tarve kehittämiselle ja olemassa olevan tilanteen muuttamiselle. Siis todellinen syy ja motiivi projektille on havaittu muutostarve, ei rahoitustarve!  Tämä kohta on sangen haasteellinen. Tiedossa oleva mahdollisuus rahoituksesta voi voimallisesti ohjata kehittämistä ohi perustehtävän ja todellisen tarpeen. Kyseessä ei siis ole ensisijaisesti ”rahoituksen hakeminen” vaan lupaus tavoitteisesta kehityksestä ja mitattavasta muutoksesta, jota EU osaltaan ohjelmien puitteissa rahoittaa.

Aidosti tarvelähtöinen, organisaation strategian mukainen eurooppalainen yhteishanke harvoin pelastaa organisaation talouden – siihen niitä ei ole tarkoitettukaan. Sen sijaan eurooppalaiset yhteistyöprojektit tuovat kaivattua uutta happea; uusia ideoita, näkökulmia, toiminta- ja ratkaisumalleja sekä taitoa oman toiminnan arviointiin. Näille tuntuisi taas olevan kovasti kysyntää yhteiskuntamme eri sektoreilla.

http://www.haus.fi/midcom-serveattachmentguid-1e38cf4c98ef6368cf411e3a42cff9611b2fafbfafb/351e3e3.jpg
Päivi Korhonen
Managing Director
Project Development Group Europe PDGE

| Categories: HAUS, Asiantuntija | Tags: | View Count: (4806) | Return

Post a Comment