13

Jani Heikkala: Epävarmuuden hallintaa - myös menetetty mahdollisuus on riski

posted on

cristofer-jeschke-70...

Riskienhallinnasta ollaan hyvää vauhtia siirtymässä epävarmuuden hallintaan. Epävarmuuteen liittyy riskinäkökulman lisäksi myös mahdollisuuksien näkökulma. Usein jää kuitenkin huomaamatta, että mahdollisuudet ja riskit ovat luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan varsin erilaisia.

Riskeillä on se ikävä ominaisuus, että ne toistuvat. Mahdollisuudet sen sijaan ovat kertaluonteisia ja niillä on vain määrätyn ajan auki oleva toteuttamismahdollisuuden tarjoava aikaikkuna. Esimerkiksi kehittyneen analytiikan käyttöönottaminen on merkinnyt ja merkitsee sen ensimmäiseksi käyttöönsä ottaneille ja ottaville suuria mahdollisuuksia. Kohta se on kuitenkin lähes pakollinen edellytys liiketoiminnan harjoittamiselle.

Riskejä ja mahdollisuuksia ei niiden erilaisuudesta johtuen pystytä hallitsemaan samoilla menetelmillä. Epävarmuuden keskellä on silti elettävä.

Riskit ja mahdollisuudet kietoutuvat toisiinsa

Epävarmuus kätkee sisäänsä riskejä ja mahdollisuuksia. Mahdollisuuksiin liittyy aina riskejä. Sama tapahtuma voi olla sekä riski, että mahdollisuus. Pohdittaessa riskien ja mahdollisuuksien erilaista luonnetta voidaan erottaa erilaisia ominaisuuksia ainakin niiden havaitsemisessa, toteutumistodennäköisyydessä, aiheuttamassa toimintatarpeessa ja hallintakeinoissa.

Havaitseminen:

Riskit toteutuvat täysin siitä riippumatta tunnistetaanko/havaitaanko ne. Mahdollisuuksia sen sijaan voidaan hyödyntää vain, jos ne tunnistetaan/havaitaan.

Toteutumistodennäköisyys:

Riskit ovat yleensä toistuvia, minkä takia voidaan tarkastella niiden toteutumistodennäköisyyksiä ja hyödyntää perinteistä riskianalyysia. Mahdollisuudet ovat sen sijaan yleensä kertaluonteisia, vaikeasti tunnistettavia, osoittavat yleensä pienenevää arvoa ajan kuluessa ja ovat hyödynnettävissä vain määrätyssä aikaikkunassa. Siksi puhutaankin mahdollisuuden käyttämättä jättämisestä. Elämä rankaisee mahdollisuuksien suhteen myöhään liikkeellä olijaa.

Toimintatarve:

Riskien suhteen on tarpeen toimia. Useimmiten riskejä voidaan vain pienentää. Jäännösriski jää joka tapauksessa jäljelle, koska toteutumistodennäköisyyttä ei yleensä voida kokonaan poistaa eikä mahdollisia vaikutuksia täysin eliminoida luopumatta kokonaan riskin alaisesta toiminnasta. Mahdollisuuksien suhteen sen sijaan voidaan vapaasti päättää, pyritäänkö niitä hyödyntämään olettaen, että ne tunnistetaan. Mahdollisuuksien hyödyntämiseen sisältyy puolestaan aina riskejä. Onnistuminen mahdollisuuden hyödyntämisessä ei ole itsestään selvää. Mahdollisuuksienhallinnalla onkin strateginen luonne. Pyrkimyksenä on löytää toimintavaihtoehdot ja päätöksenteon liikkumavara. Tämä liittyy kysymykseen, mitä tulevaisuudessa halutaan saavuttaa.

Hallinta:

  • Riski voidaan poistaa kokonaan yleensä vain luopumalla koko riskinalaisesta toiminnasta.
  • Riskin toteutumisen todennäköisyyttä voidaan pienentää.
  • Riskin odotettavissa olevia vaikutuksia voidaan pienentää.
  • Riskit voidaan hyväksyä.
  • Toteutuneista riskeistä voidaan oppia seuraavaa kertaa varten.
     
  • Mahdollisuus voidaan pyrkiä hyödyntämään täydellisesti.
  • Mahdollisuuden hyödyntämisen todennäköisyyttä voidaan lisätä.
  • Mahdollisuus voidaan hyödyntää osittain.
  • Mahdollisuudet voidaan jättää huomiotta.
  • Toteutunut mahdollisuus, hyödynnetty tai hyödyntämättä jäänyt, on kertaluonteinen.

Mahdollisuudet poikkeaman toisena laitana

Useimmat riskien- ja mahdollisuuksien hallintajärjestelmät käsittelevät riskejä ja mahdollisuuksia samalla tavalla. Lähtökohtana on silloin riskin käsite, joka määrittelee sekä negatiivisen että positiivisen tavoitteesta tai odotusarvosta poikkeamisen riskin mittasuureeksi. Ei siis ihme, että tätä järjestelmää, jota monet riskienhallintaorganisaatiot käyttävät, sovelletaan vain riskienhallinnassa ja mahdollisuuksia käsitellään, jos ylipäänsä ollenkaan vain sivuilmiönä.

Missä mahdollisuuksia hallitaan

Tosiasiallinen mahdollisuuksienhallinta tapahtuu useimmissa yrityksissä strategisen johtamisen, yritys- ja tuotekehityksen, markkinoinnin ja jatkuvan parantamisprosessin yhteydessä. Mahdollisuuksienhallinta jää usein vähemmän järjestelmälliseksi kuin riskienhallinta. Se johtuu riskien ja mahdollisuuksin läpikotaisin erilaisista ominaisuuksista ja siitä tosiasiasta, että mahdollisuudet tulevat näkösälle yrityksessä ja sen ympäristössä tapahtuvien usein hitaiden muutosten yhteydessä, eivät toistuvina tapahtumina.

Mahdollisuuksienhallinnan merkitys korostuu, vaikka sen tuleva kehitys on epävarmaa

Monet yritykset eivät epäonnistu perinteisistä riskeistä johtuen, vaan sellaisten tärkeiden mahdollisuuksien havaitsemattomuudesta tai hyödyntämättömyydestä, jotka voisivat varmistaa yrityksen olemassaolon tulevaisuudessa (Kodak, Nokia). Tämän tosiasian ja riskien ja mahdollisuuksien erilaisen luonteen perusteella yritysten on syytä kiinnittää mahdollisuuksienhallintaan aivan erityistä huomiota ja järjestelmällisyyttä. Siinä on otettava huomioon yrityksen tavoitteiden, riskien ja mahdollisuuksien välinen vuorovaikutus. Hyvä lähtökohta tässä voi olla esimerkiksi huolella tehty SWOT-analyysi.

Strateginen mahdollisuuksienhallinta ja innovaatiohallinta ovat yrityksen kehittämismenetelmiä, jotka tulevat muuttumaan perusteellisesti lähivuosina esimerkiksi digitaalisen murroksen seurauksena. Muutos on jo kovassa käynnissä. Yleisesti ottaen yrityksiltä puuttuvat nopean mahdollisuuksien hyödyntämisen ja riskeihin puuttumisen menetelmät. Kuinka pitkälle mahdollisuuksienhallintaa voidaan tulevaisuudessa systematisoida ja normittaa nykyisen riskienhallinnan tapaisilla menetelmillä on mielenkiintoinen kysymys. Vastauksen löytäminen voi avata yllättäviä mahdollisuuksia.

Jani Heikkala
IA Insight Oy

Kirjoittaja kouluttaa HAUSissa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa I, joka toteutettiin keväällä 2018 ja on suunnitelmissa taas keväälle 2019.

Aiheeseen liittyvää koulutusta:

Syyskaudella 2.10. vuorossa on Sisäinen valvonta ja riskienhallinta II, jolle voi osallistua suoraan, vaikka ei olisi vielä ehtinyt osallistua I-osaan.

Koulutus I keskittyy enemmän riskienhallintaan, II sisäiseen valvontaan (mm. COSO ERM -riskienhallintaviitekehyksen päivitys 2017 ja VM:n VAHTI-ohjeet).

Ilmoittautumiset 19.9. mennessä.

Lisätiedot: koulutuspäällikkö Jussi Sihvonen puh. 040 507 1450

 
| Categories: Koulutus, Asiantuntija, Valtionhallinto | Tags: | View Count: (111) | Return

Post a Comment