02

Kolmen päivän koulutusoikeus: kolme kysymystä Asko Lindqvistille

posted on

Vuoden alusta voimaan astuva kolmen päivän koulutusoikeus tuo työntekijöille nykyistä paremman mahdollisuuden osaamisensa kehittämiseen. HAUS kysyi valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolta mitä uudistus tarkoittaa valtionhallinnon kannalta ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa henkilöstön kehittämiseen. Kysymyksiin vastasi finanssineuvos Asko Lindqvist (VM).

AskoLindqvistVM_HU12014

 

Mikä on mielestäsi ns. kolmen päivän koulutusoikeuden merkitys valtionhallinnossa?

Kuluvan vuoden alusta lukien yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot voivat saada uudenlaista taloudellista tukea henkilöstönsä ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Uudistuksen taustalla on vuoden 2011 raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta, jonka pohjalta työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat ammatillisen osaamisen toimintamallista. Uudistus toteutettiin vuoden alusta voimaantulleella lainsäädännöllä.

Valtionhallinnon organisaatiot voivat saada taloudellista tukea erityisen VM:n myöntämän koulutuskorvauksen muodossa. Korvausta voi hakea ensimmäisen kerran vuoden 2014 aikana järjestettävästä koulutuksesta.

Tavoitteena on, että entistä useampi työntekijä voisi osallistua osaamisensa kehittämiseen. Osaamisen kehittäminen ja päivittäminen on tarpeen työn tuottavuuden parantamiseksi, työurien pidentämiseksi sekä muutostilanteisiin varautumiseksi. Nämä asiat ovat hyvin ajankohtaisia myös valtiolla: valtionhallinnolle asetettiin kevään kehysriihessä puolen prosentin tuottavuuden parantamisvaatimus, parhaillaan käytävissä eläkeneuvotteluissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on työurien pidentäminen puolellatoista vuodella ja myös valtionhallinnon organisaatioita koko ajan uudistetaan.

Näistä syistä valtiollakin on syytä hyödyntää tarjolla oleva tukimahdollisuus.

Miten kannustaisit virastoja pohtimaan järjestelmällisesti henkilöstön tulevia koulutus- ja kehittämistarpeita sekä tekemään koulutussuunnitelmia?

Koulutuskorvauksen saamisen yhtenä edellytyksenä on, että valtionhallinnon virastoissakin laaditaan vuosittaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Nämähän tulivat pakollisiksi niin ikään vuoden vaihteessa voimaan tulleen valtion uuden yhteistoimintalain myötä. Tässä on hyvä tilaisuus kehittää henkilöstö- ja koulutussuunnittelua entistä strategisempaan ja järjestelmällisempään suuntaan vastaamaan mahdollisimman hyvin edellä mainittuihin tavoitteisiin. Järjestelmällisyyttä vaaditaan senkin takia, että koulutuskorvauksen saaminen edellyttää henkilöstön koulutuspäivien dokumentointia henkilön ja tunnin tarkkuudella. Vaikka dokumentointi voi tuntua raskaalta ja byrokraattiselta, se tulisi nähdä mahdollisuutena entistä tarkemmin ohjata henkilöstön kehittämistoimia strategian suuntaisesti ja operatiivista toimintaa tukevalla tavalla.

Mitä muuta haluaisit viestiä hallinnolle henkilöstön kehittämiseen liittyen?

On tärkeää kuitenkin muistaa, että ammatillisen osaamisen kehittäminen on paljon muutakin kuin koulutusta, muun muassa tehtävien kautta oppimista. Näin ollen sille, että joku työntekijä tai henkilöstöryhmä ei ole saanut koulutuskorvaukseen oikeuttavaa koulutusta jonain vuonna, voi olla ihan luonteva selitys. Hänen/heidän ammatillista osaamistaan on voitu kehittää muilla tavoilla.

 

Teksti: Janina Himberg

Teksti on julkaistu aiemmin HAUS Uutiset 1/2014 -uutiskirjeessä.

| Categories: Koulutus, Valtionhallinto, Asiantuntija | Tags: | View Count: (5095) | Return

Post a Comment