11

Valiokuntaneuvos Lantto: Asiantuntijavirkamies on parhaimmillaan vahva substanssiosaaja ja hyvä esiintyjä

posted on

Eduskunnan valiokunnat pyytävät asiantuntijoita kuultaviksi saadakseen mahdollisimman kattavan kuvan käsiteltävänä olevasta asiasta. Kuultavana eduskunnan valiokunnassa -koulutuksessa selviää mitä valiokunnat odottavat kuultavalta, mitä eroa on mietintö- ja lausuntovaliokunnalla, minkälainen on esittelijän tai asiantuntija rooli, ja kuinka kuultavana olevat pystyvät rakentamaan selkeän ja hyvin perustellun esityksen kuulemistilaisuuteen.

Valiokuntatyöskentely on lainsäädäntöprosessissa äärimmäisen tärkeä, koska se on käytännössä juuri se vaihe, jossa on mahdollista perehtyä kunnolla substanssiin. Monille kansanedustajille tiedonhankinta jostain asiasta on nimenomaan valiokunnan asiantuntijakuulemisen varassa.

Superkaksikko kouluttamassa

Eduskunnan hallintovaliokunnan valiokuntaneuvos ja pitkäaikainen eduskuntalainen Ossi Lantto toimii koulutuksen toisena asiantuntijana. Lantto käsittelee teemaa eduskunnan ja valiokunnan toiminnan näkökulmasta. Vuorovaikutuksen, viestin rakentamisen ja esiintymisen näkökulmaa koulutukseen tuo koulutuspäällikkö Perttu Laaksonen, jonka viestinnän alan substanssikoulutukset saavat poikkeuksetta todella hyvää asiakaspalautetta.

 

HAUSin Janina Himberg tapasi valiokuntaneuvos Lanton eduskunnassa ja haastatteli häntä valiokuntatyöstä ja muutamista koulutuspäivän aikana syvemmin käsiteltävistä asioista.

Ossi Lantto eduskunnan lisärakennuksessa

Valiokunnissa on eroja, iso kuva pysyy samana

Valiokunnat ovat erilaisia niin kokoonpanoiltaan kuin työskentelytavoiltaan. Vaalikausien välillä on eroja ja niin kansanedustajista kuin virkamiehistä riippuu millaiseksi henki kussakin valiokunnassa muodostuu. Henkilöistä johtuvista eroista huolimatta iso kuva pysyy kuitenkin aina samana.

Valiokuntakuuleminen voi olla jännittävä tilaisuus kokeneellekin virkamiehelle, mutta erityisesti se voi olla hermoja raastavaa nuorelle tai ensi kertaa kuultavaksi tulevalle asiantuntijalle.

Olen yrittänyt aina muistaa rauhoitella, että kannattaa muistaa, että tämä on meille tavallaan työmaakokous: vaikka kuulemisessa tietysti käyttäydytään muodollisesti, tämä on eduskunnalle rutiinia. Näitä valiokunnan kokouksia on neljä viikossa eli kuulemista ja valiokunnan tapaamista ei kannata turhaan jännittää ja pelätä. Toki ymmärrän hyvin, että kuuleminen ei ole välttämättä asiantuntijalle mitenkään rutiinia”, Ossi Lantto toteaa.

Mitä asiantuntijan kannattaa ottaa huomioon, kun hän tulee kuultavaksi?

”Yksi tärkeä asia on valiokunnan luonne: on eri asia tulla kuultavaksi lausuntovaliokuntaan kuin mietintövaliokuntaan. Esitykselle voidaan ohjeistuksessa antaa jokin määräaika, esimerkiksi 15 minuuttia. Jos kyse on hallituksen esityksen esittelypuheenvuorosta eli esiintyjänä on käytännössä se, joka on päävastuullinen kirjoittaja, niin oma näkemykseni on, että hänen täytyy saada esitellä asia rauhassa. Joskus puheenjohtajat voivat hätäillä ja muistuttavat aikamääreistä, mutta yleensä puheenjohtaja antaa puhua loppuun kunhan puheenvuoro on hyvin rakennettu. Valiokuntien työmäärät ja siitä johtuen asioiden valiokuntakäsittelyn kesto vaihtelee myös hyvin paljon. Jos kyseessä on todella iso ja laaja asia, niin kuuleminen on vastaavasti laajaa. Asiantuntijoita voidaan kuulla yhteensä kymmenittäin lukuisissa kokouksissa."

Lantto linjaa, että tärkeää on puhua ytimekkäästi, mutta ei kuitenkaan liian tiiviisti.

”Puheenvuoroa rakennettaessa olisi hyvä pohtia esimerkiksi, miksi esitys on tehty, mikä on sen tarkoitus, miten sääntely tapahtuu ja mitä erityistä valmistelussa on noussut esiin. Erittäin tärkeää olisi pohtia myös mahdollisia kipukohtia niin poliittisesti kuin oikeudellisesti. Eduskuntahan tekee lainsäädäntöä ja lainsäädäntötyö on ikään kuin politiikan ja juridiikan melassia, sekoitusta.”

Asiantuntijakuulemisen puheenvuoroa ja kirjallista eduskuntaan jätettävää muistiota kirjoittaessa sisältöä kannattaa pohtia monesta eri näkökulmasta, koska joskus kansanedustajat pohtivat, että joku asia olisi tärkeä, mutta ’asiantuntija ei nostanut sitä esiin’. Lantto mainitsee esimerkkinä yhteyden perustuslakiin.

Joskus erikoisvaliokuntaan kuultavaksi tulevat asiantuntijat arkailevat perustuslakinäkökulman esiin nostamista, koska ovat sitä mieltä, että se kuuluu pelkästään perustuslakivaliokunnalle. On kuitenkin niin, että aina joku asia ei mene PeV:aan tai ilman asiantuntijan esiintuomaa näkökulmaa sitä ei olisi lähetetty valiokuntaan, vaikka olisi tarvettakin.

Lantto_2

Asiantuntijavirkamies on parhaimmillaan hyvä esiintyjä ja vahva substanssiosaaja

Lantto kertoo, että käytännön valiokuntatyössä on voinut huomata, että ministeriöiden välillä on eroja ja eri ministeriöissä myös panostetaan eri tavalla lainvalmistelun laatuun. Esimerkiksi eräässä ministeriössä on Lanton mukaan tehty sisäisiä arviointeja ja käyty läpi caseja, että miten meni ja mitä pitäisi kenties parantaa. Joissain ministeriöissä on panostettu virkamiesten esiintymiseen ja tämä näkyy positiivisesti asiantuntijakuulemisissa, kun esitykset hyvin mietittyjä ja selkeästi esitettyjä.

Kun virkamies ymmärtää missä ja millaisessa valiokunnassa on puhumassa, hän osaa ottaa esityksessään oikeita asioita esiin ja painottaa valiokunnan kannalta olennaisia asioita. Virkamies osaa hahmottaa kokonaiskuvan, osaa kertoa mihin se tai tämä asia vaikuttaa käytännössä ja mikä on olennaista kuulijan kannalta. On hyvä osata sitoa esityksen sisältö käytäntöön ja esittää ihan konkreettisia esimerkkejä mihin esitetyt asiat vaikuttavat tai voivat vaikuttaa käytännössä, mikä kenties muuttuu. Asiantuntija osaa kytkeä yleisemmän esittelyn siihen toimialaan, mistä on kysymys ja jos oma esitys on sirpale, joka liittyy johonkin isompaan kuvaan, virkamiehen tulisi osata kertoa valiokunnassa myös se iso kuva.”

”Olen huomannut, että nuorempi virkamiespolvi on valmiimpi esiintymään. Heillä ei ole samanlaista jännittämistä, eivätkä he arkaile. Jos nuoremmille virkamiehille annetaan tarpeeksi aikaa valmistelussa, niin he kyllä osaavat hommat. He osaavat valiokunnassa esittää asian sujuvasti, nostaa relevantit asiat esiin ja he osaavat myös vastata kansanedustajien kysymyksiin.”

 

Kuultavana eduskunnan valiokunnassa 22.1.2018, ilmoittautua voi 12.1. saakka verkkosivuillamme täällä.

Koulutusta on saatavana myös organisaatiokohtaisesti tilauskoulutuksena.

Lisätiedot: Hallinto ja oikeus -alueen koulutuspäällikkö Anja Mäkinen, puh. 0207 180 221

| Categories: Koulutus, Asiantuntija, Valtionhallinto | Tags: | View Count: (1672) | Return

Post a Comment