Julkiseen hallintoon kohdistuu kokonaisvaltainen muutospaine. Yhden toimialueen kehittämisen sijasta tarvitaan useiden toimialueiden horisontaalista yhteistyötä ja koordinointia. Monet yhteiskunnalliset ongelmat kietoutuvat eri politiikka-alueille ja siksi on kehitettävä poikkihallinnollisia palveluprosesseja.
Ongelmanratkaisussa ja tuloksellisuuden arvioinnissa haetaan vaikuttavuutta. Päätöksentekijöiden tuleekin arvioida, millaisen tiedon varassa tehdään päätöksiä ja haetaan hyviä ratkaisuja. Käytettävissä olevat voimavarat tulisi kohdentaa vastaamaan paremmin kansalaisten tarpeita.
Julkisen hallinnon johtaminen edellyttää ammattimaisen johtamisen ja johtajuuden vahvistumista. Johtajilta odotetaan proaktiivista strategista työskentelyä. Moniarvoinen ja monimutkainen julkinen hallinto on uudistumisen tarpeessa.
HAUSin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä käynnistyy Tampereella 11.–12. marraskuuta 2010 vuoden kestävä Uudistuva valtionhallinto -täydennyskoulutusohjelma. Yhteistyössä ovat mukana myös Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto.
Ohjelma tarjoaa johtajille ja avainhenkilöille monipuolisen mahdollisuuden uudistaa ajatteluaan ja hyödyntää vertaistietoa.
Haku ohjelmaan päättyy 18.10.2010.
Koulutuksen voi sisällyttää osaksi uutta modulaarista Public MBA –ohjelmaa, jossa kohtaavat yhteiskunnan eri toimijat julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta sekä liike-elämästä. Tavoitteena on edistää yhteisen tulevaisuusnäkemyksen ja tahtotilan rakentamista, luoda uusia verkostoja ja yhteistyömuotoja sekä ideoida ja työstää rajat ylittäviä innovatiivisia ja konkreettisia kehittämishankkeita ja toimintamalleja. Ohjelmassa hyödynnetään erilaisia ongelmanratkaisu- ja kehittämistyökaluja ja –menetelmiä.
Koulutusohjelmista järjestetään tiedotustilaisuus 15.9. klo 9.30–13.00 HAUS kehittämiskeskuksessa os. Hollantilaisentie 11, Munkkiniemi, Helsinki.
Tiedustelut ja ilmoittautuminen projektipäällikkö Tuula Kostiainen, tuula.kostiainen@uta.fi, puhelin 050 523 2149.
]]>
Julkiseen hallintoon kohdistuu kokonaisvaltainen muutospaine. Yhden toimialueen kehittämisen sijasta tarvitaan useiden toimialueiden horisontaalista yhteistyötä ja koordinointia. Monet yhteiskunnalliset ongelmat kietoutuvat eri politiikka-alueille ja siksi on kehitettävä poikkihallinnollisia palveluprosesseja.
Ongelmanratkaisussa ja tuloksellisuuden arvioinnissa haetaan vaikuttavuutta. Päätöksentekijöiden tuleekin arvioida, millaisen tiedon varassa tehdään päätöksiä ja haetaan hyviä ratkaisuja. Käytettävissä olevat voimavarat tulisi kohdentaa vastaamaan paremmin kansalaisten tarpeita.
Julkisen hallinnon johtaminen edellyttää ammattimaisen johtamisen ja johtajuuden vahvistumista. Johtajilta odotetaan proaktiivista strategista työskentelyä. Moniarvoinen ja monimutkainen julkinen hallinto on uudistumisen tarpeessa.
HAUSin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä käynnistyy Tampereella 11.–12. marraskuuta 2010 vuoden kestävä Uudistuva valtionhallinto -täydennyskoulutusohjelma. Yhteistyössä ovat mukana myös Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto.
Ohjelma tarjoaa johtajille ja avainhenkilöille monipuolisen mahdollisuuden uudistaa ajatteluaan ja hyödyntää vertaistietoa.
Haku ohjelmaan päättyy 18.10.2010.
Koulutuksen voi sisällyttää osaksi uutta modulaarista Public MBA –ohjelmaa, jossa kohtaavat yhteiskunnan eri toimijat julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta sekä liike-elämästä. Tavoitteena on edistää yhteisen tulevaisuusnäkemyksen ja tahtotilan rakentamista, luoda uusia verkostoja ja yhteistyömuotoja sekä ideoida ja työstää rajat ylittäviä innovatiivisia ja konkreettisia kehittämishankkeita ja toimintamalleja. Ohjelmassa hyödynnetään erilaisia ongelmanratkaisu- ja kehittämistyökaluja ja –menetelmiä.
Koulutusohjelmista järjestetään tiedotustilaisuus 15.9. klo 9.30–13.00 HAUS kehittämiskeskuksessa os. Hollantilaisentie 11, Munkkiniemi, Helsinki.
Tiedustelut ja ilmoittautuminen projektipäällikkö Tuula Kostiainen, tuula.kostiainen@uta.fi, puhelin 050 523 2149.
]]>
Eduskunta on valinnut tuoreen puoluejohtaja Mari Kiviniemen (kesk) Suomen uudeksi pääministeriksi. Valinta hyväksyttiin äänin 115–56. Tyhjiä oli 4 ja poissa 24 kansanedustajaa.
Suomen hallituksen vaihtumisseremoniat jatkuvat kello 17, jolloin Matti Vanhasen kakkoshallitus saa eron. Samalla tilalle astuu Kiviniemen neljän puolueen eli keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n hallitus. Illansuussa sekä vanha että uusi hallitus käyvät tervehdyskäynnillä Presidentinlinnassa.
Ainoana uutena ministerinä hallitukseen nousee keskustalainen Tapani Tölli. Hänestä tulee uusi kunta- ja hallintoministeri Kiviniemen tilalle.
Hallituksen vaihdosseremonia alkoivat aamupäivällä, kun eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok) kävi tasavallan presidentti Tarja Halosen luona ja Halonen ilmoitti eduskunnalle uuden pääministerin nimen.
Lähde: 22.6.2010 13:20, STT–HS
]]>Eduskunta on valinnut tuoreen puoluejohtaja Mari Kiviniemen (kesk) Suomen uudeksi pääministeriksi. Valinta hyväksyttiin äänin 115–56. Tyhjiä oli 4 ja poissa 24 kansanedustajaa.
Suomen hallituksen vaihtumisseremoniat jatkuvat kello 17, jolloin Matti Vanhasen kakkoshallitus saa eron. Samalla tilalle astuu Kiviniemen neljän puolueen eli keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n hallitus. Illansuussa sekä vanha että uusi hallitus käyvät tervehdyskäynnillä Presidentinlinnassa.
Ainoana uutena ministerinä hallitukseen nousee keskustalainen Tapani Tölli. Hänestä tulee uusi kunta- ja hallintoministeri Kiviniemen tilalle.
Hallituksen vaihdosseremonia alkoivat aamupäivällä, kun eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok) kävi tasavallan presidentti Tarja Halosen luona ja Halonen ilmoitti eduskunnalle uuden pääministerin nimen.
Lähde: 22.6.2010 13:20, STT–HS
]]>Toisen kauden kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) on seuraavan hallituksen uusi hallinto- ja kuntaministeri.
Edellinen kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk) nousee uuden hallituksen pääministeriksi.
Tölli on toiminut eduskunnassa hallintovaliokunnan puheenjohtajana sekä perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Varajäsenenä hän on ollut suuressa valiokunnassa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
59-vuotias Tölli on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.
Asia päätetään lopullisesti huomenna keskustan eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteiskokouksessa.
Yksi Kiviniemen peruste Töllin ehdokkuudelle on, että tämä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Keskustan puoluekokouksessa Pohjois-Pohjanmaan edustus putosi pois puoluejohdosta.
Lähde: 21.6.2010, HS–STT
]]>Toisen kauden kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) on seuraavan hallituksen uusi hallinto- ja kuntaministeri.
Edellinen kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk) nousee uuden hallituksen pääministeriksi.
Tölli on toiminut eduskunnassa hallintovaliokunnan puheenjohtajana sekä perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Varajäsenenä hän on ollut suuressa valiokunnassa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
59-vuotias Tölli on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.
Asia päätetään lopullisesti huomenna keskustan eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteiskokouksessa.
Yksi Kiviniemen peruste Töllin ehdokkuudelle on, että tämä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Keskustan puoluekokouksessa Pohjois-Pohjanmaan edustus putosi pois puoluejohdosta.
Lähde: 21.6.2010, HS–STT
]]>Työryhmä on asettanut yritys- ja pääomatuloverotusta koskevan esityksensä tavoitteeksi, että verotus olisi investointien ja niiden rahoituksen suhteen mahdollisimman neutraalia. Samalla pyritään vähentämään kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloksi. Työryhmä pitää myös tärkeänä, että uudistus ei aiheuta yrityksille eikä kotitalouksille kohtuuttomia sopeutumistarpeita. Yhteisöverokannan tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen, tukea Suomen asemaa suorien investointien kohdemaana sekä vahvistaa kotimaisten konsernien halukkuutta säilyttää pääkonttoritoiminnot Suomessa. Lisäksi sen tulisi mm. vahvistaa kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kannustinta raportoida voittoja Suomessa.
Arvioituaan yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita työryhmä esittää verorasituksen painopisteen maltillista siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta esityksessä poistettaisiin listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet ja ne korvattaisiin osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutettaisiin siten, että yhtiön ja osakkaan verot yhteen laskien normaalituoton veroaste vastaa yleistä pääomatuloverokantaa.
Työryhmä esittää, että yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääomatuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen veropohjaan työ-ryhmä ei esitä muutoksia osinkotuloja lukuun ottamatta. Esityksen mukaan julkisesti listatusta yhtiöstä saadut osingot luettaisiin aiemmasta poiketen kokonaan veronalaiseen pääomatuloon. Julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saaduista osingoista ns. normaalituottoa vastaavasta osasta 35 prosenttia luettaisiin veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan veronalaista pääomatuloa.
Työryhmän esittämä malli listaamattomien yhtiöiden verotukseksi asettaisi aineettoman ja aineellisen investoinnit pitkälti samaan asemaan verotuksessa. Tämä tehostaisi resurssien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin ja tukisi siten talouskasvua. Esitetty malli kohtelisi myös yhdenmukaisesti sijoitusta listaamattomaan yhtiöön ja erilaisiin verollisiin sijoituskohteisiin rahoitusmarkkinoilla. Normaali-tuoton veroasteen asettaminen yleisen pääomatuloverokannan tasolle yhdenmukaistaisi myös yrityksen velka- ja osakerahoituksen verokohtelun. Henkilötason pääomatuloveron maltillinen korottaminen 30 prosenttiin vähentäisi lisäksi kannusteita tulonmuuntoon. Tulonmuuntoa pyritään ehkäisemään esityksessä myös ansiotuloverotusta keventämällä.
Työryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työllisyys ja tuottavuustavoitteiden toteuttamiseksi työryhmä esittää ansiotuloveron kevennysten kohdentamista työtuloille. Kevennys tehtäisiin siten, että rajaveroasteet alenevat kaikilla tulotasoilla. Kuitenkin valtion tuloveroasteikon ylintä rajaveroastetta alennettaisiin keskimääräistä enemmän, noin 50 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen kevennyksen mitoitukseksi työryhmä esittää staattisesti arvioiden 2 miljardia euroa.
Työryhmä on esitystä tehdessään ottanut huomioon, että väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa työn verotukseen, erityisesti kunnallisverotukseen ja työeläkemaksuihin, nousupaineita. Vaikka esitetty 2 miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennys toteutuisi, uhkaa työn verotus siten pidemmällä aikavälillä kiristyä. Työryhmä jatkaa ansiotuloverotuksen käsittelyä loppuraportissaan.
Työryhmä esittää tässä vaiheessa, että painopisteen siirtäminen kulutusverotuksen tehdään niin, että arvonlisäverotuksessa molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverotuksessa tulisi kuitenkin jatkossa pyrkiä kohti yhtenäisempää rakennetta.
-----------
Syksyllä 2008 työnsä aloittaneen verotuksen kehittämistyöryhmän tehtävänä on ollut arvioida verojärjestelmän kehittämistarpeita ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten väestön ikääntyminen, talouskasvun lähteissä tapahtuvat muutokset, kestävän kehityksen aiheuttamat haasteet sekä talouden avoimuuden kasvu ja kansainvälistyminen. Verojärjestelmää on arvioitava myös verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Tavoitteena on, että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja julkisten palveluiden rahoitusta.
Työryhmä tekee myöhemmin julkaistavassa loppuraportissaan kokonaisarvion verojärjestelmän kehittämisestä ja täydentää esitettyjä linjauksia etenkin väliraportin ulkopuolelle jääneiltä verotuksen osa-alueilta. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2010 loppuun.
Lisätietoja: Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, puh. 09 160 33091
Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti
Lähde: valtiovarainministeriö, 21.06.2010 | Tiedote 83/2010
]]>Työryhmä on asettanut yritys- ja pääomatuloverotusta koskevan esityksensä tavoitteeksi, että verotus olisi investointien ja niiden rahoituksen suhteen mahdollisimman neutraalia. Samalla pyritään vähentämään kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloksi. Työryhmä pitää myös tärkeänä, että uudistus ei aiheuta yrityksille eikä kotitalouksille kohtuuttomia sopeutumistarpeita. Yhteisöverokannan tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen, tukea Suomen asemaa suorien investointien kohdemaana sekä vahvistaa kotimaisten konsernien halukkuutta säilyttää pääkonttoritoiminnot Suomessa. Lisäksi sen tulisi mm. vahvistaa kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kannustinta raportoida voittoja Suomessa.
Arvioituaan yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita työryhmä esittää verorasituksen painopisteen maltillista siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta esityksessä poistettaisiin listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet ja ne korvattaisiin osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutettaisiin siten, että yhtiön ja osakkaan verot yhteen laskien normaalituoton veroaste vastaa yleistä pääomatuloverokantaa.
Työryhmä esittää, että yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääomatuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen veropohjaan työ-ryhmä ei esitä muutoksia osinkotuloja lukuun ottamatta. Esityksen mukaan julkisesti listatusta yhtiöstä saadut osingot luettaisiin aiemmasta poiketen kokonaan veronalaiseen pääomatuloon. Julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saaduista osingoista ns. normaalituottoa vastaavasta osasta 35 prosenttia luettaisiin veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan veronalaista pääomatuloa.
Työryhmän esittämä malli listaamattomien yhtiöiden verotukseksi asettaisi aineettoman ja aineellisen investoinnit pitkälti samaan asemaan verotuksessa. Tämä tehostaisi resurssien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin ja tukisi siten talouskasvua. Esitetty malli kohtelisi myös yhdenmukaisesti sijoitusta listaamattomaan yhtiöön ja erilaisiin verollisiin sijoituskohteisiin rahoitusmarkkinoilla. Normaali-tuoton veroasteen asettaminen yleisen pääomatuloverokannan tasolle yhdenmukaistaisi myös yrityksen velka- ja osakerahoituksen verokohtelun. Henkilötason pääomatuloveron maltillinen korottaminen 30 prosenttiin vähentäisi lisäksi kannusteita tulonmuuntoon. Tulonmuuntoa pyritään ehkäisemään esityksessä myös ansiotuloverotusta keventämällä.
Työryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työllisyys ja tuottavuustavoitteiden toteuttamiseksi työryhmä esittää ansiotuloveron kevennysten kohdentamista työtuloille. Kevennys tehtäisiin siten, että rajaveroasteet alenevat kaikilla tulotasoilla. Kuitenkin valtion tuloveroasteikon ylintä rajaveroastetta alennettaisiin keskimääräistä enemmän, noin 50 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen kevennyksen mitoitukseksi työryhmä esittää staattisesti arvioiden 2 miljardia euroa.
Työryhmä on esitystä tehdessään ottanut huomioon, että väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa työn verotukseen, erityisesti kunnallisverotukseen ja työeläkemaksuihin, nousupaineita. Vaikka esitetty 2 miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennys toteutuisi, uhkaa työn verotus siten pidemmällä aikavälillä kiristyä. Työryhmä jatkaa ansiotuloverotuksen käsittelyä loppuraportissaan.
Työryhmä esittää tässä vaiheessa, että painopisteen siirtäminen kulutusverotuksen tehdään niin, että arvonlisäverotuksessa molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverotuksessa tulisi kuitenkin jatkossa pyrkiä kohti yhtenäisempää rakennetta.
-----------
Syksyllä 2008 työnsä aloittaneen verotuksen kehittämistyöryhmän tehtävänä on ollut arvioida verojärjestelmän kehittämistarpeita ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten väestön ikääntyminen, talouskasvun lähteissä tapahtuvat muutokset, kestävän kehityksen aiheuttamat haasteet sekä talouden avoimuuden kasvu ja kansainvälistyminen. Verojärjestelmää on arvioitava myös verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Tavoitteena on, että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja julkisten palveluiden rahoitusta.
Työryhmä tekee myöhemmin julkaistavassa loppuraportissaan kokonaisarvion verojärjestelmän kehittämisestä ja täydentää esitettyjä linjauksia etenkin väliraportin ulkopuolelle jääneiltä verotuksen osa-alueilta. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2010 loppuun.
Lisätietoja: Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, puh. 09 160 33091
Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti
Lähde: valtiovarainministeriö, 21.06.2010 | Tiedote 83/2010
]]>Pitkän linjan EU-osaaja Reijo Kemppinen on toiminut aiemmin muun muassa EU-komission päätiedottajana ja komission Britannian-toimiston johtajana. Nyt Kemppinen työskentelee Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin viestintäjohtajana.
Stubbin mukaan Kemppisen lähin esimies on neuvoston pääsihteeri, mutta EU:n ulkoministerinä eli korkeana edustajana myös Ashton kuuluu Kemppisen tuleviin pomoihin.
EU:n pääelimet ovat jäsenmaiden hallitsema neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti.
Lähde; Helsingin Sanomat, verkkolehti 14.6.2010
]]>Pitkän linjan EU-osaaja Reijo Kemppinen on toiminut aiemmin muun muassa EU-komission päätiedottajana ja komission Britannian-toimiston johtajana. Nyt Kemppinen työskentelee Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin viestintäjohtajana.
Stubbin mukaan Kemppisen lähin esimies on neuvoston pääsihteeri, mutta EU:n ulkoministerinä eli korkeana edustajana myös Ashton kuuluu Kemppisen tuleviin pomoihin.
EU:n pääelimet ovat jäsenmaiden hallitsema neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti.
Lähde; Helsingin Sanomat, verkkolehti 14.6.2010
]]>- Luovuuden merkitys tulee korostumaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Taiteet ja kulttuuri luovat pohjan ihmisten hyvinvoinnille, uusille ideoille ja innovaatioille. On aika nostaa taiteiden tutkimus ja korkeakoulutus entistä voimakkaammin esiin, opetusministeri Virkkunen sanoo.
Työryhmältä odotetaan esitystä, miten Suomeen voitaisiin synnyttää kansallisesti ja kansainvälisesti vahvempi taideyliopisto sekä esityksiä sen toiminnallisista tavoitteista ja toimintarakenteesta ja uudistuksen kustannuksista.
Työryhmän jäseniä ovat hallituksen pj Tom von Weymarn (Sibelius Akatemia), rehtori Gustav Djupsjöbacka (Sibelius Akatemia), hallituksen pj Maria-Liisa Nevala (Teatterikorkeakoulu), rehtori Paula Tuovinen (Teatterikorkeakoulu), hallituksen pj Mauri Niemi (Kuvataideakatemia), rehtori Markus Konttinen (Kuvataideakatemia), rehtori Mauri Ylä-Kotola (Lapin Yliopisto), dekaani Helena Hyvönen (Aalto-Yliopisto), ylijohtaja Riitta Kaivosoja (OKM) ja johtaja Anita Lehikoinen (OKM). Työryhmää täydennetään myöhemmin taideyliopistojen ylioppilaskuntien yhteisesti nimeämällä jäsenellä. Sihteerinä on opetusneuvos Maija Innola OKM:stä.
Selvitysryhmän tulee ottaa huomioon korkeakoulupoliittisten tavoitteiden lisäksi mm. taidepoliittisen selonteon tavoitteet, Suomen kansainvälisen kilpailukykystrategian tavoitteet ja eri taiteenalojen kehittämistä koskevat ohjelmat ja selvitykset. Työryhmän on myös kuultava kulttuurin, taiteen ja korkeakoulutuksen asiantuntijoita sekä kartoitettava kansainvälisiä kokemuksia. Esityksiä odotetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.
- - -
Suomessa toimii kolme taideyliopistoa: Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia. Taiteellista yliopisto-opetusta annetaan myös Aalto-yliopistossa sekä Lapin ja Tampereen yliopistoissa.
- - -
Lisätietoja: erityisavustaja Laura Rissanen, puh. 041 540 4505
Lähde: tiedote, 15-06-2010, Opetus- ja kulttuuriministeriö
]]>- Luovuuden merkitys tulee korostumaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Taiteet ja kulttuuri luovat pohjan ihmisten hyvinvoinnille, uusille ideoille ja innovaatioille. On aika nostaa taiteiden tutkimus ja korkeakoulutus entistä voimakkaammin esiin, opetusministeri Virkkunen sanoo.
Työryhmältä odotetaan esitystä, miten Suomeen voitaisiin synnyttää kansallisesti ja kansainvälisesti vahvempi taideyliopisto sekä esityksiä sen toiminnallisista tavoitteista ja toimintarakenteesta ja uudistuksen kustannuksista.
Työryhmän jäseniä ovat hallituksen pj Tom von Weymarn (Sibelius Akatemia), rehtori Gustav Djupsjöbacka (Sibelius Akatemia), hallituksen pj Maria-Liisa Nevala (Teatterikorkeakoulu), rehtori Paula Tuovinen (Teatterikorkeakoulu), hallituksen pj Mauri Niemi (Kuvataideakatemia), rehtori Markus Konttinen (Kuvataideakatemia), rehtori Mauri Ylä-Kotola (Lapin Yliopisto), dekaani Helena Hyvönen (Aalto-Yliopisto), ylijohtaja Riitta Kaivosoja (OKM) ja johtaja Anita Lehikoinen (OKM). Työryhmää täydennetään myöhemmin taideyliopistojen ylioppilaskuntien yhteisesti nimeämällä jäsenellä. Sihteerinä on opetusneuvos Maija Innola OKM:stä.
Selvitysryhmän tulee ottaa huomioon korkeakoulupoliittisten tavoitteiden lisäksi mm. taidepoliittisen selonteon tavoitteet, Suomen kansainvälisen kilpailukykystrategian tavoitteet ja eri taiteenalojen kehittämistä koskevat ohjelmat ja selvitykset. Työryhmän on myös kuultava kulttuurin, taiteen ja korkeakoulutuksen asiantuntijoita sekä kartoitettava kansainvälisiä kokemuksia. Esityksiä odotetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.
- - -
Suomessa toimii kolme taideyliopistoa: Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia. Taiteellista yliopisto-opetusta annetaan myös Aalto-yliopistossa sekä Lapin ja Tampereen yliopistoissa.
- - -
Lisätietoja: erityisavustaja Laura Rissanen, puh. 041 540 4505
Lähde: tiedote, 15-06-2010, Opetus- ja kulttuuriministeriö
]]>Kuntien eläkevakuutus käsittelee jatkossa valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, huolehtii työeläkekuntoutuksesta sekä maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet. Kuntien eläkevakuutus vastaa vuoden 2011 alusta yhteensä noin 1,3 miljoonan vakuutetun ja eläkkeensaajan eläkeasioista.
Valtiokonttori toimii jatkossakin eläkelaitoksena. Valtiokonttorin vastuulla säilyvät valtion eläkevastuun (n. 88 mrd. euroa) ja eläkemaksujen laskenta, eläkkeiden rahoitukseen liittyvät vakuutusmatemaattiset tehtävät, palvelussuhteiden rekisteröinti ja eläkemaksujen perintä sekä valtiotyönantajille tarjottavat Kaiku-työnantajapalvelut. Valtiokonttori huolehtii myös valtion eläkemäärärahojen esittämisestä valtion budjettiin.
Tehtävien siirto ei koske eläkkeiden rahoitusta eikä eläkevarojen sijoittamista. Valtion eläkkeet rahoitetaan valtion budjetista ja Valtion Eläkerahasto (VER) huolehtii valtion eläkevarojen sijoittamisesta. Kuntien eläkevakuutus vastaa edelleen kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittamisesta ja kunnallisten eläkevarojen sijoittamisesta.
Muutoksen tavoitteena on saada aikaan molemmille eläkejärjestelmille merkittäviä kustannussäästöjä tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa sekä tukipalveluissa, sillä valtion ja kuntien eläkejärjestelmät ovat varsin samankaltaisia. Tehtävien siirrolla pyritään myös nopeuttamaan ja parantamaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden asiakaspalvelua hyödyntämällä Kuntien eläkevakuutuksen prosesseja, sähköisiä palveluja ja uusia tietojärjestelmiä.
Samassa yhteydessä hyväksyttiin Kuntien eläkevakuutuksen uudeksi nimeksi Keva. Se otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta.
Lisätietoja antavat: Kuntien eläkevakuutus, toimitusjohtaja Merja Ailus, puh. 020 614 2201 ja johtaja Pertti Männistö, puh. 020 614 2323. Valtiokonttori, pääjohtaja Timo Laitinen, puh. 09 772 5200 ja linjanjohtaja Jaana Kekäläinen, puh. 09 772 5335
Lähde: Cision tiedotepalvelu, 4.6.2010, http://www.cisionwire.fi
]]>Kuntien eläkevakuutus käsittelee jatkossa valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, huolehtii työeläkekuntoutuksesta sekä maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet. Kuntien eläkevakuutus vastaa vuoden 2011 alusta yhteensä noin 1,3 miljoonan vakuutetun ja eläkkeensaajan eläkeasioista.
Valtiokonttori toimii jatkossakin eläkelaitoksena. Valtiokonttorin vastuulla säilyvät valtion eläkevastuun (n. 88 mrd. euroa) ja eläkemaksujen laskenta, eläkkeiden rahoitukseen liittyvät vakuutusmatemaattiset tehtävät, palvelussuhteiden rekisteröinti ja eläkemaksujen perintä sekä valtiotyönantajille tarjottavat Kaiku-työnantajapalvelut. Valtiokonttori huolehtii myös valtion eläkemäärärahojen esittämisestä valtion budjettiin.
Tehtävien siirto ei koske eläkkeiden rahoitusta eikä eläkevarojen sijoittamista. Valtion eläkkeet rahoitetaan valtion budjetista ja Valtion Eläkerahasto (VER) huolehtii valtion eläkevarojen sijoittamisesta. Kuntien eläkevakuutus vastaa edelleen kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittamisesta ja kunnallisten eläkevarojen sijoittamisesta.
Muutoksen tavoitteena on saada aikaan molemmille eläkejärjestelmille merkittäviä kustannussäästöjä tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa sekä tukipalveluissa, sillä valtion ja kuntien eläkejärjestelmät ovat varsin samankaltaisia. Tehtävien siirrolla pyritään myös nopeuttamaan ja parantamaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden asiakaspalvelua hyödyntämällä Kuntien eläkevakuutuksen prosesseja, sähköisiä palveluja ja uusia tietojärjestelmiä.
Samassa yhteydessä hyväksyttiin Kuntien eläkevakuutuksen uudeksi nimeksi Keva. Se otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta.
Lisätietoja antavat: Kuntien eläkevakuutus, toimitusjohtaja Merja Ailus, puh. 020 614 2201 ja johtaja Pertti Männistö, puh. 020 614 2323. Valtiokonttori, pääjohtaja Timo Laitinen, puh. 09 772 5200 ja linjanjohtaja Jaana Kekäläinen, puh. 09 772 5335
Lähde: Cision tiedotepalvelu, 4.6.2010, http://www.cisionwire.fi
]]>Näin todetaan OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) arvioinnissa, jossa tarkastellaan Suomen julkisen hallinnon kykyä toteuttaa hallituksen tavoitteita sekä sen valmiutta vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Arvioinnissa on tarkasteltu Suomen koko julkista hallintoa ja sen kehittämistoimenpiteitä.
Arvioinnissa todetaan, että nykyiset meneillään olevat hallinnon kehittämishankkeet ovat kattavia ja kunnianhimoisia. Kansainvälisesti verrattuna Suomen hallinto on korkeatasoinen. Nykyisten kehittämistoimien tavoitteena on kuitenkin suurelta osin tehostaa ja edelleen kehittää nykyistä kokonaisuutta sen sijaan, että pyrkimyksenä olisi kokonaisuuden perustavanlaatuinen muutos. OECD toteaa, että nykyisen julkisen palvelutuotantorakenteen turvaamiseksi Suomen tulisi ottaa askel pidemmälle. Muutoksen lähtökohtana tulee olla asiakkaiden tarpeiden pohjalle rakentuvat palvelut.
OECD:n mukaan strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistaminen vaatii poikkihallinnollisuutta ja parempaa hallinnon kokonaisuutta koskevaa ennakointia ja suunnittelua. Yhteisen kokonaisnäkemyksen ja tahtotilan kommunikointi ja toimeenpano vaatii vahvaa johtajuutta kaikilla hallinnon tasoilla. Koko hallinnon kattavien periaatteiden ja ratkaisujen koordinaatiota ja ohjausta tulee vahvistaa. Suomen tulee myös kehittää budjetointia niin, että voimavaroja voidaan aiempaa joustavammin suunnata muuttuvien tarpeiden ja painopisteiden mukaisesti.
Arvioinnin vastaanottanut hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi kiitti OECD:tä asiantuntevasta arvioinnista todeten, että se antaa hyvän läpileikkauksen hallinnon nykytilasta ja antaa eväitä tulevien kehittämistoimien suunnitteluun. Ministeri Kiviniemi totesi, että uusia toimia tarvitaan, jotta voidaan vastata tietoyhteiskuntakehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja kansalaisten odotuksiin koskien julkista palvelutuotantoa.
Ministeri korosti hallinnon kokonaisuuden merkitystä tulevaisuuden kehittämistoimissa. Se on ainoa tapa varmistaa, että hallituksen asettamat tavoitteet muuttuvat toimenpiteiksi, joilla saavutetaan tavoiteltu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. On päästävä yhä enemmän irti hallinnonala- ja tasokohtaisesta tarkastelusta. Tässä yhteydessä Kiviniemi nosti esiin myös hallitusohjelman toteuttamiseksi laadittavan hallituksen strategia-asiakirjan, budjetoinnin ja tulos-ohjauksen prosessien vahvemman yhteensovittamisen tarpeen.
Hallinnon kokonaisuuden, johtajuuden ja ohjauksen osalta ministeri Kiviniemi toi esiin meneillään olevat kehittämistoimet, jotka koskevat valtion konserniohjauksen tiivistämistä, erityisesti tietohallinnon osalta. Ministerin vuosi sitten käynnistämä sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämisohjelma (SADe) pyrkii osaltaan vastaamaan moniin arvioinnissa esiin nostettuihin asioihin. Niin ikään vuoden vaihteessa päättyneen Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) yhtenä tavoitteena oli lisätä poikkihallinnollisuutta aluehallinnon tasolla ja samanlaisiin haasteisiin tulee vastata myös hallinnon muilla tasoilla.
Valtiovarainministeriö tilasi OECD:ltä (Organisation for Economic Co-operation and Development) Suomen julkisen hallinnon maa-arvioinnin vuonna 2009. OECD:n arviointi ja sen pohjalta tekemät suositukset julkistettiin Helsingissä maanantaina 31.5.2010.
Lisätietoja arvioinnista antavat alivaltiosihteeri Juhani Turunen, puh. 09-160 33007, ylijohtaja Silja Hiironniemi 09-160 33250 ja finanssinneuvos Katju Holkeri p. 040?764 9880.
Lähde: Valtiovarainministeriö, 31.05.2010 | Tiedote 67/2010
]]>Näin todetaan OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) arvioinnissa, jossa tarkastellaan Suomen julkisen hallinnon kykyä toteuttaa hallituksen tavoitteita sekä sen valmiutta vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Arvioinnissa on tarkasteltu Suomen koko julkista hallintoa ja sen kehittämistoimenpiteitä.
Arvioinnissa todetaan, että nykyiset meneillään olevat hallinnon kehittämishankkeet ovat kattavia ja kunnianhimoisia. Kansainvälisesti verrattuna Suomen hallinto on korkeatasoinen. Nykyisten kehittämistoimien tavoitteena on kuitenkin suurelta osin tehostaa ja edelleen kehittää nykyistä kokonaisuutta sen sijaan, että pyrkimyksenä olisi kokonaisuuden perustavanlaatuinen muutos. OECD toteaa, että nykyisen julkisen palvelutuotantorakenteen turvaamiseksi Suomen tulisi ottaa askel pidemmälle. Muutoksen lähtökohtana tulee olla asiakkaiden tarpeiden pohjalle rakentuvat palvelut.
OECD:n mukaan strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistaminen vaatii poikkihallinnollisuutta ja parempaa hallinnon kokonaisuutta koskevaa ennakointia ja suunnittelua. Yhteisen kokonaisnäkemyksen ja tahtotilan kommunikointi ja toimeenpano vaatii vahvaa johtajuutta kaikilla hallinnon tasoilla. Koko hallinnon kattavien periaatteiden ja ratkaisujen koordinaatiota ja ohjausta tulee vahvistaa. Suomen tulee myös kehittää budjetointia niin, että voimavaroja voidaan aiempaa joustavammin suunnata muuttuvien tarpeiden ja painopisteiden mukaisesti.
Arvioinnin vastaanottanut hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi kiitti OECD:tä asiantuntevasta arvioinnista todeten, että se antaa hyvän läpileikkauksen hallinnon nykytilasta ja antaa eväitä tulevien kehittämistoimien suunnitteluun. Ministeri Kiviniemi totesi, että uusia toimia tarvitaan, jotta voidaan vastata tietoyhteiskuntakehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja kansalaisten odotuksiin koskien julkista palvelutuotantoa.
Ministeri korosti hallinnon kokonaisuuden merkitystä tulevaisuuden kehittämistoimissa. Se on ainoa tapa varmistaa, että hallituksen asettamat tavoitteet muuttuvat toimenpiteiksi, joilla saavutetaan tavoiteltu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. On päästävä yhä enemmän irti hallinnonala- ja tasokohtaisesta tarkastelusta. Tässä yhteydessä Kiviniemi nosti esiin myös hallitusohjelman toteuttamiseksi laadittavan hallituksen strategia-asiakirjan, budjetoinnin ja tulos-ohjauksen prosessien vahvemman yhteensovittamisen tarpeen.
Hallinnon kokonaisuuden, johtajuuden ja ohjauksen osalta ministeri Kiviniemi toi esiin meneillään olevat kehittämistoimet, jotka koskevat valtion konserniohjauksen tiivistämistä, erityisesti tietohallinnon osalta. Ministerin vuosi sitten käynnistämä sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämisohjelma (SADe) pyrkii osaltaan vastaamaan moniin arvioinnissa esiin nostettuihin asioihin. Niin ikään vuoden vaihteessa päättyneen Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) yhtenä tavoitteena oli lisätä poikkihallinnollisuutta aluehallinnon tasolla ja samanlaisiin haasteisiin tulee vastata myös hallinnon muilla tasoilla.
Valtiovarainministeriö tilasi OECD:ltä (Organisation for Economic Co-operation and Development) Suomen julkisen hallinnon maa-arvioinnin vuonna 2009. OECD:n arviointi ja sen pohjalta tekemät suositukset julkistettiin Helsingissä maanantaina 31.5.2010.
Lisätietoja arvioinnista antavat alivaltiosihteeri Juhani Turunen, puh. 09-160 33007, ylijohtaja Silja Hiironniemi 09-160 33250 ja finanssinneuvos Katju Holkeri p. 040?764 9880.
Lähde: Valtiovarainministeriö, 31.05.2010 | Tiedote 67/2010
]]>Paine muutoksiin on lähtenyt EU-lainsäädännöstä. Komissio otti kantaa huhtikuussa siihen, että konkurssisuoja ja matalampi verotus merkitsevät kuntien liikelaitoksille kiellettyä valtiontukea silloin kun ne toimivat markkinoilla yksityisten yritysten kanssa.
Lähde: Kuntalehti, uutiskirje 8, 27.5.2010
]]>Paine muutoksiin on lähtenyt EU-lainsäädännöstä. Komissio otti kantaa huhtikuussa siihen, että konkurssisuoja ja matalampi verotus merkitsevät kuntien liikelaitoksille kiellettyä valtiontukea silloin kun ne toimivat markkinoilla yksityisten yritysten kanssa.
Lähde: Kuntalehti, uutiskirje 8, 27.5.2010
]]>Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti 46-vuotiaan Juha Rehulan ministeriksi valtioneuvoston istunnossa aamupäivällä.
Aiemmin maanantaina aamulla Keskustan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä päättivät yhteiskokouksessaan asettaa Rehulan ehdokkaakseen ministeriksi Hyssälän tilalle.
"Huolehtiminen vähäosaisista", Rehula kuvaili tärkeintä ministerintehtäväänsä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) perusteli ministerivalintaa muun muassa sillä, että poliittisella urallaan erityisesti sosiaali- ja terveyskysymyksiin paneutunut Rehula ei tarvitse perehdyttämisaikaa ministerin tehtävään.
Ministerin valtiosihteerin tehtävässä jatkaa Eeva Kuuskoski (kesk).
Lisää aiheesta:
KUKA? Juha Tapani Rehula
Lähde: Helsingin Sanomat, 24.5.2010
]]>Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti 46-vuotiaan Juha Rehulan ministeriksi valtioneuvoston istunnossa aamupäivällä.
Aiemmin maanantaina aamulla Keskustan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä päättivät yhteiskokouksessaan asettaa Rehulan ehdokkaakseen ministeriksi Hyssälän tilalle.
"Huolehtiminen vähäosaisista", Rehula kuvaili tärkeintä ministerintehtäväänsä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) perusteli ministerivalintaa muun muassa sillä, että poliittisella urallaan erityisesti sosiaali- ja terveyskysymyksiin paneutunut Rehula ei tarvitse perehdyttämisaikaa ministerin tehtävään.
Ministerin valtiosihteerin tehtävässä jatkaa Eeva Kuuskoski (kesk).
Lisää aiheesta:
KUKA? Juha Tapani Rehula
Lähde: Helsingin Sanomat, 24.5.2010
]]>Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on koulutukseltaan hammaslääketieteen tohtori ja valtiotieteiden maisteri. Sosiaali- ja terveysministerinä hän on ollut keväästä 2007. Sitä ennen hän oli peruspalveluministerinä Vanhasen I ja Jäätteenmäen hallituksissa. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 1995 lähtien. Vuosina 1989-1995 Hyssälä on toiminut Kansanterveystieteen opettajana ja tutkijana Turun yliopistossa.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä täyttää hyvin koulutuksensa, laajan sosiaaliturvan tuntemuksensa ja laajan johtamiskokemuksensa perusteella Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan kelpoisuusvaatimukset.
Kelan nykyinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen jää syksyllä eläkkeelle.
Lisätietoja: kansliapäällikkö Kari Välimäki, p. (09) 160 73763
Lähde: STM tiedote 21.05.2010
]]>Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on koulutukseltaan hammaslääketieteen tohtori ja valtiotieteiden maisteri. Sosiaali- ja terveysministerinä hän on ollut keväästä 2007. Sitä ennen hän oli peruspalveluministerinä Vanhasen I ja Jäätteenmäen hallituksissa. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 1995 lähtien. Vuosina 1989-1995 Hyssälä on toiminut Kansanterveystieteen opettajana ja tutkijana Turun yliopistossa.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä täyttää hyvin koulutuksensa, laajan sosiaaliturvan tuntemuksensa ja laajan johtamiskokemuksensa perusteella Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan kelpoisuusvaatimukset.
Kelan nykyinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen jää syksyllä eläkkeelle.
Lisätietoja: kansliapäällikkö Kari Välimäki, p. (09) 160 73763
Lähde: STM tiedote 21.05.2010
]]>Jos huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäispäivä tai pääsiäispäivän jälkeinen sunnuntai, vaalipäivä siirtyy pääsiäispäivää edeltäväksi sunnuntaiksi.
Hallitus esitti muutosten vahvistamista ja tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset tulemaan voimaan 1. kesäkuuta 2010.
Presidentinvaali toimitetaan jatkossa tammikuun neljäntenä sunnuntaina, joka on viikkoa myöhemmin kuin tähän saakka. Seuraava presidentinvaali toimitetaan 22. tammikuuta 2012.
Ennakkoäänestysmahdollisuuksia parannetaan siten, että kotiäänestykseen oikeutetun henkilön omaishoitaja voi äänestää kotiäänestyksessä samalla kertaa kuin hoidettava. Edellytyksenä on, että omaishoitaja asuu samassa taloudessa kuin hoidettava ja on äänioikeutettu samassa kunnassa kuin hän.
Vaalipiirirajoihin muutoksia
Vuoden 2010 alussa voimaan tulleet kuntaliitokset - Himangan liittäminen Kalajokeen, Noormarkun liittäminen Poriin, Ylämaan liittäminen Lappeenrantaan sekä uuden Loviisan kaupungin muodostaminen - aiheuttavat vastaavat muutokset vaalilain kuntaluetteloon. Osa liitoksista vaikuttaa myös vähäisessä määrin vaalipiirirajoihin.
Lisätietoja: vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, puh. 09 1606 7572, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi
Lähde: Oikeusministeriön verkkosivut, tiedotteet 20.5.2010.
]]>Jos huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäispäivä tai pääsiäispäivän jälkeinen sunnuntai, vaalipäivä siirtyy pääsiäispäivää edeltäväksi sunnuntaiksi.
Hallitus esitti muutosten vahvistamista ja tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset tulemaan voimaan 1. kesäkuuta 2010.
Presidentinvaali toimitetaan jatkossa tammikuun neljäntenä sunnuntaina, joka on viikkoa myöhemmin kuin tähän saakka. Seuraava presidentinvaali toimitetaan 22. tammikuuta 2012.
Ennakkoäänestysmahdollisuuksia parannetaan siten, että kotiäänestykseen oikeutetun henkilön omaishoitaja voi äänestää kotiäänestyksessä samalla kertaa kuin hoidettava. Edellytyksenä on, että omaishoitaja asuu samassa taloudessa kuin hoidettava ja on äänioikeutettu samassa kunnassa kuin hän.
Vaalipiirirajoihin muutoksia
Vuoden 2010 alussa voimaan tulleet kuntaliitokset - Himangan liittäminen Kalajokeen, Noormarkun liittäminen Poriin, Ylämaan liittäminen Lappeenrantaan sekä uuden Loviisan kaupungin muodostaminen - aiheuttavat vastaavat muutokset vaalilain kuntaluetteloon. Osa liitoksista vaikuttaa myös vähäisessä määrin vaalipiirirajoihin.
Lisätietoja: vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, puh. 09 1606 7572, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi
Lähde: Oikeusministeriön verkkosivut, tiedotteet 20.5.2010.
]]>Lähde: sisäasiainministeriön verkkosivut 06.05.2010
]]>Lähde: sisäasiainministeriön verkkosivut 06.05.2010
]]>Lissabonin strategia on EU-maiden sitoumus, joka tähtää unionin nostamiseen maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä.
WEF:n raportin mukaan EU ei ole yltänyt tähän tavoitteeseen. Vaikka edistystä onkin tapahtunut, Euroopan talouden koko potentiaalin valjastamiseen on vielä matkaa, raportissa arvioidaan.
Pohjoismaat pärjäsivät WEF:n vertailussa parhaiten. Niitä kiitetään innovaatioista, yritysten kyvystä omaksua uusia tekniikoita ja investoinneista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pohjoismaiden yliopistot ja korkeakoulut tekevät myös runsaasti yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.
Pohjoismaiden vahvuuksia ovat raportin mukaan myös muun muassa alhainen työttömyys, naisten vahva osallistuminen työelämään ja tasokas koulutusjärjestelmä.
Kolmanneksi kilpailukykyisin EU-maa vertailussa oli Tanska, joka putosi nyt toissa vuoden kakkossijalta Suomen taakse. Neljäntenä ja viidentenä ovat Hollanti ja Luxemburg.
Maailman talousfoorumi on tehnyt vertailunsa kahden vuoden välein siitä lähtien kun EU-maat sopivat Lissabonin strategiasta vuonna 2000. Mukana ovat jäsenmaiden lisäksi myös jäseneksi pyrkivät maat ja mahdolliset hakijamaat.
Mahdollisista uusista jäsenistä Kroatia ja Montenegro päihittivät kehnoiten pärjänneet jäsenmaat Puolan, Italian, Romanian ja Bulgarian. Myös Turkki ja Makedonia sijoittuivat Bulgariaa paremmin.
Lähde: YLE Uutiset, 12.5.2010
Lissabonin strategia on EU-maiden sitoumus, joka tähtää unionin nostamiseen maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä.
WEF:n raportin mukaan EU ei ole yltänyt tähän tavoitteeseen. Vaikka edistystä onkin tapahtunut, Euroopan talouden koko potentiaalin valjastamiseen on vielä matkaa, raportissa arvioidaan.
Pohjoismaat pärjäsivät WEF:n vertailussa parhaiten. Niitä kiitetään innovaatioista, yritysten kyvystä omaksua uusia tekniikoita ja investoinneista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pohjoismaiden yliopistot ja korkeakoulut tekevät myös runsaasti yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.
Pohjoismaiden vahvuuksia ovat raportin mukaan myös muun muassa alhainen työttömyys, naisten vahva osallistuminen työelämään ja tasokas koulutusjärjestelmä.
Kolmanneksi kilpailukykyisin EU-maa vertailussa oli Tanska, joka putosi nyt toissa vuoden kakkossijalta Suomen taakse. Neljäntenä ja viidentenä ovat Hollanti ja Luxemburg.
Maailman talousfoorumi on tehnyt vertailunsa kahden vuoden välein siitä lähtien kun EU-maat sopivat Lissabonin strategiasta vuonna 2000. Mukana ovat jäsenmaiden lisäksi myös jäseneksi pyrkivät maat ja mahdolliset hakijamaat.
Mahdollisista uusista jäsenistä Kroatia ja Montenegro päihittivät kehnoiten pärjänneet jäsenmaat Puolan, Italian, Romanian ja Bulgarian. Myös Turkki ja Makedonia sijoittuivat Bulgariaa paremmin.
Lähde: YLE Uutiset, 12.5.2010
Toimialaan kuuluvat koulutus ja tiede, taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö, arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja muut uskonnolliset yhdyskunnat, opintotuki sekä tekijänoikeus.
Ministeriön kirjaamon uusi sähköpostiosoite on kirjaamo@minedu.fi. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. Sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi@minedu.fi, puhelinnumerot ovat entiset ja verkkosivujen osoite on edelleen sama www.minedu.fi.
Uudistettu logo otetaan käyttöön toukokuun alussa. Tuttu Sinettileijonatunnus saa uudet tekstit.
Lyhenne on OKM ja ruotsiksi UKM.
• opetus- ja kulttuuriministeriö (suomi)
• undervisnings- och kulturministeriet (ruotsi)
• oahpahus- ja kulturministeriija (saame*)
• Ministry of Education and Culture (englanti), voi käyttää myös: Ministry of Education, Science and Culture
• ministère de l'Éducation et de la culture (ranska), voi käyttää myös: ministère de l'Éducation, de la science et de la culture
• Ministerium für Bildung und Kultur (saksa)
• Ministerio de Educación y Cultura (espanja)
• Министерство образования и культуры (venäjä)
*Saamella tarkoitetaan tässä pohjoissaamea. Inarinsaame: Máttááttâs- já kulttuurministeriö. Koltansaame: Mätt'tõs- da kulttuurministeria
Lisätietoja: viestintäjohtaja Marjo Merivirta, puh. 09 160 77407, 040 7010 9525. ylijohtaja Håkan Mattlin, puh. 09 160 77430, 0500 459 059.
Lähde: Tiedote 30-04-2010, opetusministeriö
]]>Toimialaan kuuluvat koulutus ja tiede, taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö, arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja muut uskonnolliset yhdyskunnat, opintotuki sekä tekijänoikeus.
Ministeriön kirjaamon uusi sähköpostiosoite on kirjaamo@minedu.fi. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. Sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi@minedu.fi, puhelinnumerot ovat entiset ja verkkosivujen osoite on edelleen sama www.minedu.fi.
Uudistettu logo otetaan käyttöön toukokuun alussa. Tuttu Sinettileijonatunnus saa uudet tekstit.
Lyhenne on OKM ja ruotsiksi UKM.
• opetus- ja kulttuuriministeriö (suomi)
• undervisnings- och kulturministeriet (ruotsi)
• oahpahus- ja kulturministeriija (saame*)
• Ministry of Education and Culture (englanti), voi käyttää myös: Ministry of Education, Science and Culture
• ministère de l'Éducation et de la culture (ranska), voi käyttää myös: ministère de l'Éducation, de la science et de la culture
• Ministerium für Bildung und Kultur (saksa)
• Ministerio de Educación y Cultura (espanja)
• Министерство образования и культуры (venäjä)
*Saamella tarkoitetaan tässä pohjoissaamea. Inarinsaame: Máttááttâs- já kulttuurministeriö. Koltansaame: Mätt'tõs- da kulttuurministeria
Lisätietoja: viestintäjohtaja Marjo Merivirta, puh. 09 160 77407, 040 7010 9525. ylijohtaja Håkan Mattlin, puh. 09 160 77430, 0500 459 059.
Lähde: Tiedote 30-04-2010, opetusministeriö
]]>Ohjelman tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa valtionhallinnon organisaatioiden välistä yhteistyötä. Ohjelman toteuttamiseen osallistuvat Tampereen yliopisto, HAUS kehittämiskeskus Oy, Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Haku koulutukseen päättyy 18.10.2010.
Uudistuva valtionhallinto -koulutus on itsenäinen ohjelma ja sen voi yhdistää osaksi Public MBA -koulutusohjelmaa (80 op) , joka koostuu seuraavista moduuleista:
Lisätietoja Public MBA -koulutuskokonaisuudesta ja hakulomake: www.mbatampere.fi
Tervetuloa Public MBA -esittelytilaisuuteen 12.5., kello 10.00 -14.00 HAUS kehittämiskeskukseen, os. Hollantilaisentie 11, Munkkiniemi, Helsinki.
Tilaisuuden ohjelma
Julkisen johtajuuden arvo ja arvot
Tilaisuudessa tarjotaan aamukahvit ja lounas.
Sitovat ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 5.5.2010 Milla Perttulalle (etunimi.sukunimi@tut.fi, puh. 040 771 0002).
Tervetuloa esittelytilaisuuteen!
Lisätietoja: johtaja Seppo Mansukoski, HAUS kehittämiskeskus Oy
Ohjelman tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa valtionhallinnon organisaatioiden välistä yhteistyötä. Ohjelman toteuttamiseen osallistuvat Tampereen yliopisto, HAUS kehittämiskeskus Oy, Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Haku koulutukseen päättyy 18.10.2010.
Uudistuva valtionhallinto -koulutus on itsenäinen ohjelma ja sen voi yhdistää osaksi Public MBA -koulutusohjelmaa (80 op) , joka koostuu seuraavista moduuleista:
Lisätietoja Public MBA -koulutuskokonaisuudesta ja hakulomake: www.mbatampere.fi
Tervetuloa Public MBA -esittelytilaisuuteen 12.5., kello 10.00 -14.00 HAUS kehittämiskeskukseen, os. Hollantilaisentie 11, Munkkiniemi, Helsinki.
Tilaisuuden ohjelma
Julkisen johtajuuden arvo ja arvot
Tilaisuudessa tarjotaan aamukahvit ja lounas.
Sitovat ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 5.5.2010 Milla Perttulalle (etunimi.sukunimi@tut.fi, puh. 040 771 0002).
Tervetuloa esittelytilaisuuteen!
Lisätietoja: johtaja Seppo Mansukoski, HAUS kehittämiskeskus Oy
Pitkittyvään työkyvyttömyyteen puututtava ajoissa Työhyvinvointityöryhmän tehtävänä on kehittää varhaista puuttumista ja selvittää työhyvinvointitoiminnan mahdollisuuksia erityisesti pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Eeva Kuuskoski.
Toimivalla työterveyshuollolla on pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa hyvät edellytykset todeta työntekijän hoito- ja kuntoutustarve. Työhyvinvointitoimintaa olisikin kehitettävä siten, että työterveyshuollolta edellytettäisiin lausuntoa, jos työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä yli 90 päiväksi. Lausunnon antamisen ehtona olisi, että työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä ovat yhdessä selvittäneet työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Erityisesti mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saavien mahdollisuudet palata työhön on arvioitava riittävän aikaisessa vaiheessa.
Työhyvinvointityöryhmä selvittää myös mahdollisuuksia sisällyttää sairausvakuutuslakiin säännökset, jotka estävät työntekijälle maksettavan päivärahan katkeamisen tilanteessa, jossa työkykylausunnon tekemättä jääminen ei johdu työntekijästä itsestään. Lisäksi työryhmä arvioi, onko työeläkelaitosten harjoittamaa työhyvinvointitoimintaa tarve säädellä toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Työterveyshuollon kehittämistä ja valtakunnallista kattavuutta koskevia esityksiä on asetettu valmistelemaan työryhmä, jonka puheenjohtaja on valtiosihteeri Vesa Rantahalvari.
Työryhmä selvittää jo tehdyt sekä vireillä olevat toimenpiteet ja laatii selvityksensä pohjalta ehdotukset työterveyshuollon tavoitteiden ja sisällön selkeyttämisestä, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisestä sekä työterveyspalvelujen alueellisen saatavuuden ja rahoituksen varmistamisesta. Työryhmä pohtii myös työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon uusia yhteistyömuotoja, joissa otetaan huomioon erityisesti ikääntyneet työntekijät.
Työryhmän tehtävänä on lisäksi tehdä ehdotus siitä, miten taattaisiin tietojärjestelmien yhteensopivuus työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä.
Lisätietoja: Valtiosihteeri Eeva Kuuskoski, puh. 09 160 74099, etunimi.sukunimi@stm.fi Valtiosihteeri Vesa Rantahalvari, puh. 09 160 73165, etunimi.sukunimi@stm.fi
Lähde: STM:n tiedote 21.04.2010
]]>Pitkittyvään työkyvyttömyyteen puututtava ajoissa Työhyvinvointityöryhmän tehtävänä on kehittää varhaista puuttumista ja selvittää työhyvinvointitoiminnan mahdollisuuksia erityisesti pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Eeva Kuuskoski.
Toimivalla työterveyshuollolla on pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa hyvät edellytykset todeta työntekijän hoito- ja kuntoutustarve. Työhyvinvointitoimintaa olisikin kehitettävä siten, että työterveyshuollolta edellytettäisiin lausuntoa, jos työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä yli 90 päiväksi. Lausunnon antamisen ehtona olisi, että työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä ovat yhdessä selvittäneet työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Erityisesti mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saavien mahdollisuudet palata työhön on arvioitava riittävän aikaisessa vaiheessa.
Työhyvinvointityöryhmä selvittää myös mahdollisuuksia sisällyttää sairausvakuutuslakiin säännökset, jotka estävät työntekijälle maksettavan päivärahan katkeamisen tilanteessa, jossa työkykylausunnon tekemättä jääminen ei johdu työntekijästä itsestään. Lisäksi työryhmä arvioi, onko työeläkelaitosten harjoittamaa työhyvinvointitoimintaa tarve säädellä toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Työterveyshuollon kehittämistä ja valtakunnallista kattavuutta koskevia esityksiä on asetettu valmistelemaan työryhmä, jonka puheenjohtaja on valtiosihteeri Vesa Rantahalvari.
Työryhmä selvittää jo tehdyt sekä vireillä olevat toimenpiteet ja laatii selvityksensä pohjalta ehdotukset työterveyshuollon tavoitteiden ja sisällön selkeyttämisestä, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisestä sekä työterveyspalvelujen alueellisen saatavuuden ja rahoituksen varmistamisesta. Työryhmä pohtii myös työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon uusia yhteistyömuotoja, joissa otetaan huomioon erityisesti ikääntyneet työntekijät.
Työryhmän tehtävänä on lisäksi tehdä ehdotus siitä, miten taattaisiin tietojärjestelmien yhteensopivuus työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä.
Lisätietoja: Valtiosihteeri Eeva Kuuskoski, puh. 09 160 74099, etunimi.sukunimi@stm.fi Valtiosihteeri Vesa Rantahalvari, puh. 09 160 73165, etunimi.sukunimi@stm.fi
Lähde: STM:n tiedote 21.04.2010
]]>Hallituksen 15.4. asettama avaruusasioiden neuvottelukunta toimii avaruustoiminnan neuvoa-antavana elimenä. Se tekee selvityksiä ja esityksiä sekä antaa lausuntoja avaruusalan tutkimuksen ja koulutuksen sekä alan teollisen toiminnan kehittämiseksi, avaruustoiminnasta saatavan tiedon hyödyntämiseksi sekä alan suomalaisten osapuolten yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Neuvottelukunta vastaa myös laajempien kansainvälisten avaruushankkeiden arvioinnista Suomen kannalta ja niihin liittyvän kansallisen rahoituksen koordinoinnista.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja on ylijohtaja Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Muut jäsenet ovat ylijohtaja Pekka Plathan liikenne- ja viestintäministeriöstä, apulaispäällikkö Anu Laamanen ulkoasiainministeriöstä, johtaja Leena Vestala opetusministeriöstä, apulaispäällikkö, kontra-amiraali Matti Möttönen Rajavartiolaitoksesta, sotavarustepäällikkö, insinööriprikaatikenraali Veli-Pekka Valtonen pääesikunnasta, ylijohtaja Risto Kuittinen Geodeettisestä laitoksesta, tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriöstä, pääjohtaja Petteri Taalas Ilmatieteen laitoksesta, toimialajohtaja Kari Tilli Tekesistä, yksikön johtaja Susan Linko Suomen Akatemiasta ja pääsihteeri Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistyksestä.
Edellisen neuvottelukunnan kausi päättyi 31.3.2010. Nyt asetetun neuvottelukunnan toimikausi kestää 31.3.2013 asti. Neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1985.
Lisätietoja: johtaja Henrik Räihä, TEM, puh. 010 60 63617
Lähde: Tiedote, 15.4.2010, TEM.
]]>Hallituksen 15.4. asettama avaruusasioiden neuvottelukunta toimii avaruustoiminnan neuvoa-antavana elimenä. Se tekee selvityksiä ja esityksiä sekä antaa lausuntoja avaruusalan tutkimuksen ja koulutuksen sekä alan teollisen toiminnan kehittämiseksi, avaruustoiminnasta saatavan tiedon hyödyntämiseksi sekä alan suomalaisten osapuolten yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Neuvottelukunta vastaa myös laajempien kansainvälisten avaruushankkeiden arvioinnista Suomen kannalta ja niihin liittyvän kansallisen rahoituksen koordinoinnista.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja on ylijohtaja Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Muut jäsenet ovat ylijohtaja Pekka Plathan liikenne- ja viestintäministeriöstä, apulaispäällikkö Anu Laamanen ulkoasiainministeriöstä, johtaja Leena Vestala opetusministeriöstä, apulaispäällikkö, kontra-amiraali Matti Möttönen Rajavartiolaitoksesta, sotavarustepäällikkö, insinööriprikaatikenraali Veli-Pekka Valtonen pääesikunnasta, ylijohtaja Risto Kuittinen Geodeettisestä laitoksesta, tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriöstä, pääjohtaja Petteri Taalas Ilmatieteen laitoksesta, toimialajohtaja Kari Tilli Tekesistä, yksikön johtaja Susan Linko Suomen Akatemiasta ja pääsihteeri Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistyksestä.
Edellisen neuvottelukunnan kausi päättyi 31.3.2010. Nyt asetetun neuvottelukunnan toimikausi kestää 31.3.2013 asti. Neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1985.
Lisätietoja: johtaja Henrik Räihä, TEM, puh. 010 60 63617
Lähde: Tiedote, 15.4.2010, TEM.
]]>Anneli Temmeksen missiona on läpi koko hänen työuransa ollut ja on yhä halu kehittää suomalaista hallintoa ja virkamiehiä ."On ollut kiinnostavaa olla mukana jo aiemminkin tässä kehittämisessä." Temmes luonnehtii ensi vuonna 40-vuotiasta HAUSia tavallaan hallinnon kehittämisen "pienoiskeissiksi" .
HAUS on ollut valtionhallintoa palveleva organisaatio myös aikaisemmissa kehitysvaiheissaan. Miten sidosryhmätoimijuus muuttaa yhtiön toimintaa?
"Nyt asiakkuus on laissa määritelty. HAUS on uuden lain ja uudenlaisen toiminnan myöta entistä tiiviimmin linkittynyt valtiokonserniin, vaikka se aiemminkin oli sataprosenttisesti valtion omistama yhtiö", toimitusjohtaja Anneli Temmes tiivistää.
Aiempaa tiiviimman konsernilinkityksen ansiosta HAUS voi olla mukana hallinnon sisäisessä keskustelussa. Se myös helpottaa koulutustarpeiden systemaattista kartoitusta. "Ei ole olemassa yhtä paperia, jossa kerrotaan, mitä inhouse-sidosryhmätoiminta on. Sisaltöä haetaan kaiken aikaa.
Ilman muuta on selviö, etta tarjontaa ja kursseja on oltava riittävästi. Uskon myös, että uusia koulurusaloja tulee varmasti." Hankintalain 10 §:n mukaan hankintayksikön
sidosyksiköltä tehtyihin hankintoihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Vaikka laki suo mahdollisuuden siihen, ettei koulutuksen ostajan tarvitse kilpailuttaa ostamaansa koulutusta, se ei luo - eikä sen Anneli Temmeksen mukaan pidäkään luoda yksikölle monopoliasemaa. "Emme me automaattisesti kouluta valtion väkeä."
Lue koko juttu: Hallinto lehti 2_10.pdf
Lähde: Hallinto-lehti 2/2010, Anna-Maija Vainio
Anneli Temmeksen missiona on läpi koko hänen työuransa ollut ja on yhä halu kehittää suomalaista hallintoa ja virkamiehiä ."On ollut kiinnostavaa olla mukana jo aiemminkin tässä kehittämisessä." Temmes luonnehtii ensi vuonna 40-vuotiasta HAUSia tavallaan hallinnon kehittämisen "pienoiskeissiksi" .
HAUS on ollut valtionhallintoa palveleva organisaatio myös aikaisemmissa kehitysvaiheissaan. Miten sidosryhmätoimijuus muuttaa yhtiön toimintaa?
"Nyt asiakkuus on laissa määritelty. HAUS on uuden lain ja uudenlaisen toiminnan myöta entistä tiiviimmin linkittynyt valtiokonserniin, vaikka se aiemminkin oli sataprosenttisesti valtion omistama yhtiö", toimitusjohtaja Anneli Temmes tiivistää.
Aiempaa tiiviimman konsernilinkityksen ansiosta HAUS voi olla mukana hallinnon sisäisessä keskustelussa. Se myös helpottaa koulutustarpeiden systemaattista kartoitusta. "Ei ole olemassa yhtä paperia, jossa kerrotaan, mitä inhouse-sidosryhmätoiminta on. Sisaltöä haetaan kaiken aikaa.
Ilman muuta on selviö, etta tarjontaa ja kursseja on oltava riittävästi. Uskon myös, että uusia koulurusaloja tulee varmasti." Hankintalain 10 §:n mukaan hankintayksikön
sidosyksiköltä tehtyihin hankintoihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Vaikka laki suo mahdollisuuden siihen, ettei koulutuksen ostajan tarvitse kilpailuttaa ostamaansa koulutusta, se ei luo - eikä sen Anneli Temmeksen mukaan pidäkään luoda yksikölle monopoliasemaa. "Emme me automaattisesti kouluta valtion väkeä."
Lue koko juttu: Hallinto lehti 2_10.pdf
Lähde: Hallinto-lehti 2/2010, Anna-Maija Vainio
Suomen talous kohtaa lähitulevaisuudessa monia haasteita. Finanssikriisin jälkeisen taantuman myötä työttömyys on kohonnut nopeasti erityisesti teollisuudessa, eikä kovin nopeaa toipumista taantumasta ole odotettavissa. Väestökehityksen vaikutukset alkavat lähitulevaisuudessa näkyä kansantalouden suorituskyvyssä, kun työikäisen väestön määrä laskee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Tämä lisää työvoiman tarvetta erityisesti hoivapalveluiden aloilla. Työvoiman kysyntärakenne muuttuu tulevaisuudessa voimakkaasti.
Palvelualoilla työvoiman kysynnästä yhä suurempi osa syntyy sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Seuraavan neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarve kasvaa laskelmien mukaan 35 000 hengellä, joka jakautuisi likimain puoliksi terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kesken. Vuoteen 2025 mennessä näiden alojen kasvu vuodesta 2009 olisi peräti 120 000 henkilöä.
Palveluvaltaistuminen vaikuttaa talouden kasvumahdollisuuksiin keskeisesti. Useiden palvelutoimialojen ja julkisen sektorin tuottavuuskehityksen hitaus voi muodostua kansantaloudelle haasteeksi varsinkin, jos julkisten palvelujen kysyntä kasvaa ennustettua nopeaa vauhtia.
Teollisuuden tuottavuuskehityksen jatkuessa muuta taloutta selvästi nopeampana, voi teollisuuden arvonlisäys kasvaa suhteellisen nopeasti, mutta ei välttämättä kovin työllistävänä, koska kasvu perustuu pääomavaltaistumiseen monilla toimialoilla. Lisäksi eräiden perinteisten teollisuustoimialojen tuotanto jäänee finanssikriisiä seuranneen taantuman jälkeen aiempaa alemmalle tasolle.
Talouden rakenteen kehitykseen vaikuttaa myös talouden lisääntynyt avoimuus. Tuonnin osuuden kasvusta huolimatta Suomen kauppatase on pysynyt selvästi ylijäämäisenä viime vuosiin asti. Tulevaisuudessa tuonnin odotetaan kasvavan vientiä nopeammin, mikä vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouden kehitykseen.
Neljä ministeriötä eli työ- ja elinkeino-, valtionvarain-, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat uudistaneet yhteisesti pitkän aikavälin tuotannon ja työvoiman kehitysskenaarionsa. Ennakointityön tuottajaksi valittiin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja työtä ohjaa ministeriöiden yhteinen tilaajakonsortio.
Juha Honkatukian, Jussi Ahokkaan ja Kimmo Marttilan raportin sähköinen versio on luettavissa osoitteessa www.vatt.fi
Lisätiedot: yksikönjohtaja Juha Honkatukia, VATT, puh. 040 304 5561, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, puh. 050 396 3658, neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, OPM, puh. (09) 160 77098.
Lähde: Lehdistötiedote. Julkaistu: 06.04.2010 klo 13:05 - Työ- ja elinkeinoministeriö
]]>Suomen talous kohtaa lähitulevaisuudessa monia haasteita. Finanssikriisin jälkeisen taantuman myötä työttömyys on kohonnut nopeasti erityisesti teollisuudessa, eikä kovin nopeaa toipumista taantumasta ole odotettavissa. Väestökehityksen vaikutukset alkavat lähitulevaisuudessa näkyä kansantalouden suorituskyvyssä, kun työikäisen väestön määrä laskee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Tämä lisää työvoiman tarvetta erityisesti hoivapalveluiden aloilla. Työvoiman kysyntärakenne muuttuu tulevaisuudessa voimakkaasti.
Palvelualoilla työvoiman kysynnästä yhä suurempi osa syntyy sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Seuraavan neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarve kasvaa laskelmien mukaan 35 000 hengellä, joka jakautuisi likimain puoliksi terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kesken. Vuoteen 2025 mennessä näiden alojen kasvu vuodesta 2009 olisi peräti 120 000 henkilöä.
Palveluvaltaistuminen vaikuttaa talouden kasvumahdollisuuksiin keskeisesti. Useiden palvelutoimialojen ja julkisen sektorin tuottavuuskehityksen hitaus voi muodostua kansantaloudelle haasteeksi varsinkin, jos julkisten palvelujen kysyntä kasvaa ennustettua nopeaa vauhtia.
Teollisuuden tuottavuuskehityksen jatkuessa muuta taloutta selvästi nopeampana, voi teollisuuden arvonlisäys kasvaa suhteellisen nopeasti, mutta ei välttämättä kovin työllistävänä, koska kasvu perustuu pääomavaltaistumiseen monilla toimialoilla. Lisäksi eräiden perinteisten teollisuustoimialojen tuotanto jäänee finanssikriisiä seuranneen taantuman jälkeen aiempaa alemmalle tasolle.
Talouden rakenteen kehitykseen vaikuttaa myös talouden lisääntynyt avoimuus. Tuonnin osuuden kasvusta huolimatta Suomen kauppatase on pysynyt selvästi ylijäämäisenä viime vuosiin asti. Tulevaisuudessa tuonnin odotetaan kasvavan vientiä nopeammin, mikä vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouden kehitykseen.
Neljä ministeriötä eli työ- ja elinkeino-, valtionvarain-, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat uudistaneet yhteisesti pitkän aikavälin tuotannon ja työvoiman kehitysskenaarionsa. Ennakointityön tuottajaksi valittiin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja työtä ohjaa ministeriöiden yhteinen tilaajakonsortio.
Juha Honkatukian, Jussi Ahokkaan ja Kimmo Marttilan raportin sähköinen versio on luettavissa osoitteessa www.vatt.fi
Lisätiedot: yksikönjohtaja Juha Honkatukia, VATT, puh. 040 304 5561, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, puh. 050 396 3658, neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, OPM, puh. (09) 160 77098.
Lähde: Lehdistötiedote. Julkaistu: 06.04.2010 klo 13:05 - Työ- ja elinkeinoministeriö
]]>