Neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo: "Rohkeutta ja vauhtia kuntapalveluiden uudistamiseen"
Julkaistu 01.04.2009
Pystytäänkö kansalaisten arvostamat hyvinvointipalvelut turvaamaan niukemman verotulokehityksen oloissa? Miten saadaan rahat ja työvoima riittämään? Tuleeko kuntalaisille ja palveluja käyttäville asiakkaille hyötyjä kunta- ja palvelurakenneuudistuksista?
Niin asiakkaan kuin veronmaksajan kannalta laadun, tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen on hyvä keino turvata kunnalliset peruspalvelut eli sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut.
Huonompi vaihtoehto sekä asiakkaille että julkisen sektorin työntekijöille on palvelujen karsiminen ja kurjistaminen.
Arkisesti sanottuna tuottavuuden parantaminen merkitsee sitä, että saadaan enemmän tuotosta suhteessa panoksiin ja tehokkaampi toiminta sitä, että saadaan entistä parempia tuloksia ja vaikutuksia suhteessa panoksiin. Tehdään oikeita asioita jatkuvasti laadukkaasti.
Millä selittyvät kustannuserot palveluissa?
Hyvinvointipalveluiden kustannuksissa on suuria eroja, jotka eivät perustu kuntien erilaisiin olosuhteisiin tai palvelujen tarpeeseen. Vaikka julkisen sektorin palvelujen hinta-laatu-suhteesta on niukasti tietoa, näyttää siltä, ettei korkea kustannustaso ole laadun tae. Hyvä kysymys onkin, kuinka hyvin tiedetään, saadaanko palveluihin käytetyille voimavaroille paras mahdollinen vastine ja menevätkö käytetyt varat oikeaan osoitteeseen?
Seuranta- ja tutkimustieto sekä onnistuneet kehityshankkeet osoittavat, että tehostamismahdollisuuksia on runsaasti, enemmän kuin uskotaan. Pääsääntöisesti laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen kulkevat käsi kädessä. Monissa palveluissa on mahdollista saavuttaa 5 - 30 prosentin tehokkuusparannuksia 2 - 5 vuodessa. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan esimerkiksi kuntien panostukset terveyden- ja vanhustenhuollon palveluihin vaihtelevat asukasta kohti jopa 30 - 50 prosenttia, kun palvelumenot suhteutetaan tarpeisiin.
Lisää aikaa asiakkaalle
Hyvinvointipalvelut ovat tietointensiivisiä. Hyvän palvelun aikaansaamisessa tarvitaan paljon tietoa ja vuorovaikutusta. Monessa työssä reilusti alle puolet työajasta jää varsinaiseen kasvokkain tehtävään asiakastyöhön. Tiedon prosessointiin, erilaiseen byrokratiaan ja virheiden paikkaamiseen voi kulua jopa enemmän aikaa kuin asiakkaiden palvelemiseen. Jotta työhyvinvointi lisääntyy ja saadaan entistä parempia tuloksia, on voitava kasvattaa tulokselliseen työhön käytettävää työaikaa.
Tässä auttavat helppokäyttöinen ja luotettava tieto- ja viestintätekniikka sekä uudenlaiset toimintamallit. Teknologia ja sähköiset järjestelmät eivät yksin tehosta toimintoja. Samanaikaisesti on haluttava ja osattava laittaa kuntoon organisaatio- ja henkilöstörakenteet, palveluprosessit, toimintatavat, johtaminen ja kannusteet. Tuloksellinen kehitystyö on jatkossa entistäkin vaativampaa.
Vaativa asiakas hyvä innovaation lähde
Asiakaslähtöisyys ei ole julkisen sektorin vahvimpia ominaisuuksia. Vaativa asiakas olisi kuitenkin erinomainen innovaatioiden lähde ja kehityksen moottori. Julkishallinnossa asiakas saa harvoin valita palvelujen tuottajan. Hyvinvointipalveluja tuottavien ei siis tarvitse pääsääntöisesti kilpailla asiakkaista laadulla tai hinnalla tai palveluinnovaatioilla. Siksi palvelujen järjestämisestä ja johtamisesta vastaavien pitää olla kiinnostuneita palvelujen tilaa vertaavasta, bencmarkkaavasta tiedosta. Relevantin tiedon perusteella on parempi tehdä ratkaisuja kuin valistuneenkaan arvauksen pohjalta.
Suomessa panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan. Innovaatiot syntyvät monesti rajapinnoilla ja monen tekijän summana. Innovaatiot voi ymmärtää käyttöönotetuiksi merkittäviksi parannuksiksi tai uutuuksiksi. Jotta syntyy arjen toiminnoissa hyödyllisiä innovaatioita, on kyettävä aidosti asiakaslähtöiseen, vuorovaikutteiseen ja tavoitteelliseen kehitystyöhön.
Kannattaa kiinnostua toisten hyvistä käytännöistä ja siitä, miten jotkut pääsevät parempiin tuloksiin helpommin ja vähemmillä voimavaroilla. Myös kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin vertailussa ja kumppanuudessa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
HAUS on luvannut kustannustehokkaita vinkkejä toukokuussa. Olisikohan niistä apua kunnassasi tulevina vuosina?
Raili Mäkitalo
neuvotteleva virkamies
valtiovarainministeriö
P.s. Lisää näistä teemoista kirjassa: Juhani Korpela ja Raili Mäkitalo, "Julkishallinto murroksessa – rohkeutta ja vauhtia muutokseen", Edita, 2008.
HAUS kouluttaa
- Kustannustehokkaat kuntavinkit 25.5.2009
- Tulevaisuuden ennakointi johtamishaasteena 20. - 21.4.
- Tilaaja - tuottaja - malli toimintatapana 27. - 28.4.
- Kansantalous taantumassa vai lamassa 29.4.
- Työhyvinvointia taantumassa 5. - 6-5.
- HAUS keskusteluttaa - Kansallinen kilpailukyky - hyvä johtaminen ja työ 6.5.
Kommentit:
Ei kommentteja toistaiseksi.
