Professori Matti Ylikoski: Miltä näyttää työhyvinvoinnin vuosi 2009?
Julkaistu 02.02.2009
"Työ vaatii jokaiselta yhä enemmän panostusta, asiat muuttuvat nopeasti. Pitää sietää monenlaista puristusta enemmän kuin ennen. Tee paremmin, tehokkaammin, opi uutta... muuta päätäs. Ennen oli turvakehä, rakenne piti puristusta kauempana, eikä sen osunut. Nyt tärähtää suoraan henkilöön itseensä...", (henkilöstöpäällikkö NN, Julkunen: "Uuden työn paradoksit", 2008). "Kahdesti irtisanottu, tuplasti kelvoton. Tunteet: häpeä, nöyryytys ja ahdistus vyöryvät. Toivon, että muutkin jaksavat", (kolmekymppinen, it - ammattilainen, HS:25.1. 2009)
Yllä olevat alkusitaatit kuvaavat työn muutosta. Haasteena on talouden käänne, joka se samoin kuin tuo työn muutos ovat tämän hetken työhyvinvointitoiminnan keskeisiä kysymyksiä.
Yritysten ja julkisorganisaatioiden - ja niiden johtajien sekä työhyvintitoiminnasta huolehtivien - on syytä tiedostaa seuraavat tutkitut tosiasiat:- Hyvinvointi työssä ja siten tuloksellisuus pohjaavat ihmisen mahdollisuuteen ymmärtää ympärillään tapahtuvan logiikkaa ja omia vaihtoehtojaan sekä osuuttaan suhteessa tilanteeseensa sekä kokemusta siitä, että vaikeuksista huolimatta tilanne on - jos ei omassa - niin jonkun "hanskassa". Tuo joku on kokemuksellisesti yleensä oma esimies tai johto. Kyse on siis hallinnan tunteen lujittamisesta.
- Muutosten tiedotussuunnitelma ja viestintä kaikkiaan nousevat keskiöön. Kyse on taidosta johtaa - ei vain muutosta - vaan ennen muuta muutoksessa.
- Taantumien aikaan painopistettä on syytä laajentaa kehittämisestä yhä enemmän selviytymisen ja osaamisen tukemiseen, kriisikokemusten kohtaamiseen ja niukkenevan henkilöstön jaksamisen varmentamiseen.
- Jäljellejääneiden syyllisyys on tunnistettu ilmiö irtisanomistilanteissa. Se voi myös selittää tutkimuksissamme 1990 - luvun laman yhteydessä osoitetut masennuslääkkeiden käytön, sairauspoissaolojen sekä mm. sydän- ja verisuonitautien lisääntymisen myös jäljelle jääneiden keskuudessa.
- Tuota jäljelle jääneiden syyllisyyden seurauksia alentaa vaikeuksiin joutuneiden hyväksi suunnatut teot, kuten aikuismainen kohtelu, työterveyshuollon tuki, uusien ratkaisujen etsiminen ja koulutukselliset panostukset. Näillä on merkitystä myös sen uuden työvoiman silmissä, joita aletaan etsiä taantuman aikanaan kääntyessä nousuun.
- Mitä pitempään ihminen on ilman yhteyksiä työelämään, sitä vaikeampaa työhön paluu on. Vaikeudet liittyvät mm. muuttuneisiin työoloihin, ammattiosaamiseen ja työelämän vaatimusten nopeaan muutokseen sekä erityisesti työyhteisöjen ulkopuolelle joutuneen alentuneeseen itsetuntoon. Työhyvinvointiponnistelujen tulee siksi rakentaa jatkuvuuden siltaa myös lomautettuihin ja irtisanottuihin. Tässä tarvitaan yritysten, niiden henkilöstöhallintojen ja työterveyshuollon sekä työvoimahallinnon yhteistyötä.
- Parasta kuitenkin olisi Pirkanmaan yrittäjien tavoin: "Ketään ei sanota irti" -kampanjan kaltaiset aktiviteetit pistää "lamalle turpaan", kuten siellä päin sanotaan.
professori Matti Ylikoski
Työterveyslaitos
www.ttl.fi
Katso työhyvinvointiin liittyvää koulutusta
Kommentit:
Ei kommentteja toistaiseksi.