Valkeakosken talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varonen: Kuntien palvelutuotannon haasteet
Julkaistu 30.08.2007
Julkiset palvelut ovat Suomessa suurien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailukyky tiukentaa julkisen sektorin ja sitä kautta kuntien rahoitusta. Samanaikaisesti väestön ikääntyminen lisää palvelutarpeita ja vaikeuttaa henkilöstön rekrytointia.
Kuntalaisten odotukset palveluiden laadun parantamisesta kasvavat vuosi vuodelta. Erikoistuneet palvelut vaativat nykyistä laajemman väestöpohjan. Rohkeiden muutosten tarve Valkeakoskella ja koko kuntakentässä on kiistaton.
Niukkuus ja tarpeet muutosten katalysaattorina
Tulevaisuus, jossa alueemme kunnat palkkaisivat yhä suuremman osuuden työmarkkinoille tulevista nuorista, on aluetaloutemme kasvuedellytysten näkökulmasta mahdoton. Yksityinen sektori, julkisten palvelujen rahoittajana, tarvitsee myös tekijänsä. Ikääntymisestä aiheutuvaa palveluiden lisäystä ei voida toteuttaa vain henkilöstön määrää lisäämällä. Palvelutuotannon tuottavuutta on lisättävä sekä palvelutuotannon rakenteita ja toimintatapoja on uudistettava.
Johtamisen ja henkilöstön kehittäminen ovat avainasemassa
Palvelutuotannon haasteet lisäävät tarvetta johtamisen, työelämätaitojen ja osaamisen kehittämiseen. Valkeakoskella on tähän aina uskottu ja siihen on myös panostettu.
Johtamisen merkitys korostuu erityisesti tulevissa muutostilanteissa. Samalla kaupungin on kehitettävä jatkuvasti kaupunkikonsernin johtamisen työkaluja mm. riskienhallinnassa ja palvelutuotannon ohjaamisessa.
Valitettavasti organisaation ja henkilöstön kannusteet tuottavuuden parantamiseksi niin Valkeakoskella kuin yleensä kuntasektorilla ovat vielä riittämättömät. Henkilöstö arvostaa kuitenkin hyvää johtamista ja työilmapiiriä sekä kehittämismyönteistä organisaatiota. Uudistushaluttomilla ja huonomaineisilla työantajilla on tulevaisuudessa entistä vaikeampi houkutella henkilöstöä palvelukseensa.
Prosessit muuttuvat ja rakenteet eheytyvät
Palveluprosesseja kehitetään, palveluja tuotteistetaan, kustannustietoisuutta lisätään ja palveluja ulkoistetaan sekä kilpailutetaan. Laadun kehittämisen kautta on tavoitteena mm. vähentää virheitä - tehdä asiat kerralla oikein - ja sitä kautta parantaa kustannustehokkuutta. Kaupungissa halutaan ottaa käyttöön yksityisen sektorin parhaiksi kokemia toimintatapoja sekä käyttää hyväksi yhä laajemmin tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Kehittämistyö vaatii kuitenkin resurssinsa.
Kuntataloudessa vaikeimmat ajat ovat vasta edessä. Ei enää yksistään riitä se, että talouden tasapainottamiseksi menojen kasvua rajoitetaan ja eri toimintojen kuluja supistetaan. Perinteisellä säästäväisyydellä ja ns. pienten askelten politiikalla ei tulevia ongelmia ratkaista. Johtamista ja strategista uudistusotetta on vahvistettava. Hallitus-, lautakunta- ja johtoryhmätyöskentelyä on uudistettava.
Ilman todellista tuottavuuden parantamista ja kuntarakenteiden muutoksia on monilla kunnilla edessään kivikkoinen tulevaisuus. Luvassa on jatkuvia veronkorotuksia ja/tai merkittäviä heikennyksiä palveluiden saatavuudessa ja laadussa. Monimutkaisilla yhteistyörakenteilla ei tätä tilannetta pelasteta. Seurauksena on hallinnollinen sekamelska, jota on vaikea johtaa. Tällainen kehitys olisi päinvastaista kuin se, mitä kunnallisen demokratian vahvistamisella ja palvelutuotannon tuottavuuden parantamisella tavoitellaan.
Kuntasektorin Paras-hanke etenee vauhdilla. Kuntaliitoksia on syntynyt ja syntyy kiihtyvällä tahdilla. Uudistustahto on leviämässä nopeasti. Valtion tarjoamat taloudelliset edut ovat merkittäviä. Kunnissa tarvitaan nyt laaja rintama kaukonäköisiä, viisaita ja vuorovaikutustaitoisia päätöksentekijöitä - kunnallishallinnon ”valtiomiehiä”. Kuntarakenteitaan muuttavat kunnat pystyvät vahvistamaan edellytyksiä palveluiden tuottamisessa samalla kun ne vahvistavat asemiaan aluekehityksessä. Kuntarakenne on tuskin vielä muotoutunut Etelä-Pirkanmaallakaan lopulliseen tilaansa.
Tulopohjan vahvistaminen
Kaupungin on tulopohjan vahvistamiseksi kyettävä luomaan uusia mahdollisuuksia asumisen, kaupallisten palvelujen ja teollisuuden sijoittumiselle. Valkeakoski on tässä kehityksessä siirtynyt vaakalennosta nousukiitoon. Teollisuusalueet täyttyvät, kaupalliset palvelut kehittyvät voimakkaasti, asukkaille on yhä enemmän tarjolla monipuolisia ja korkeatasoisia asumisvaihtoehtoja. Kaupungin pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työ tuottaa hedelmänsä.
Jukka Varonen
talous- ja kehittämisjohtaja
Valkeakosken kaupunki
on noin 20 400 asukkaan vireä kaupunki Pirkanmaan eteläosassa, Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Valkeakoski on tunnettu erityisesti kansainvälisestä teollisuudestaan ja urheiluelämästään – erityisesti jalkapallosta ja hiihdosta. Valkeakoski on saanut tunnustusta myös laadukkaasta ja monipuolisesta palveluvarustuksesta.
HAUS-kuntakoulutus
Katso koulutustarjontaamme syksyllä 2007
HAUS mukana Kuntamarkkinoilla 12.-13.9. Lue lisää
Kommentit:
Ei kommentteja toistaiseksi.
