Budjettisihteeri Hannu Koivurinta: Valtion hankintatoimen kehittäminen jatkuu – vastauksia tuottavuustavoitteisiin

Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuositasolla yli 20 miljardilla eurolla, valtion osuus tästä on noin 4,5 miljardia euroa, josta tavara- ja palveluhankintojen osuus on noin 3,2 miljardia euroa. Jos ja kun tarkoituksena on lisätä tuottavuutta ja saavuttaa vähemmällä enemmän, on tehokkaammin ja paremmin järjestetty julkisen sektorin hankintatoimi avainasemassa.

Valtion hankintatoimen kehittämisestä

Valtion osalta hankintatoimea on määrätietoisesti kehitetty vähintäänkin vuosikymmen, ratkaisevasti kehittämistoimintaan saatiin kuitenkin ryhtiä 2000-luvun alkupuolella, kun määrätietoisesti ryhdyttiin kehittämään yhteishankintoja ja yhteishankintayksikköä ja pohjaksi luotiin valtion yhteinen hankintastrategia.

Paljon on myös kehittämistoimenpiteillä saavutettu, kun yhteishankintojen arvo 2000-luvun alussa oli alle 100 miljoonaa euroa vuositasolla, niin vuonna 2009 arvo oli jo yli 530 miljoonaa.

Niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin tutkimusten mukaan yhteishankintoja hyödyntämällä saavutetaan keskimäärin noin 15-20 % säästöt siihen verrattuna, että hankintatoimi olisi hajautettu. Kun tutkimustuloksia peilaa valtion yhteishankintavolyymin kehittymiseen voidaan arvioida, että yhteishankintojen avulla valtio on saavuttanut erittäin merkittäviä säästöjä eli siis vähemmällä on saatu enemmän.

Uusia haasteita

Hyvistä tuloksista huolimatta liialliseen tyytyväisyyteen ei varmaankaan ole syytä ja valtion hankintatoimen kehittämistä tulee jatkaa. Vuoden 2009 lokakuussa hyväksytty valtion hankintastrategia ja sen toimenpideohjelma ohjaavat valtion hankintatoimen kehittämistä seuraavat vuodet. Aikaisempiin kehittämistoimiin nähden nyt hankintatoimessa kohdataan osin uudenlaisia haasteita, joihin tulee vastata uudella tavalla. Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteiden rinnalle on nostettu muitakin tavoitteita kuten ympäristönäkökohtien huomioiminen valtion hankintatoimessa, innovaatioiden edistäminen julkisten hankintojen avulla sekä erilaisten sosiaalisten näkökohtien huomioiminen julkisissa hankinnoissa.

Näihin uudentyyppisiin haasteisiin vastaamiseksi on valtion hankintatoimessa edelleen panostettava hankintaosaamisen kehittämiseen sekä verkosto- tai jopa tiimimäisiin toimintatapoihin. Tässä suhteessa huomattavaa parannusta on jo tapahtunut ministeriö- ja virastotasolla hankintatoimen organisoinnin ja vastuuttamisen osalta, mutta ehkä keskeisin haaste tällä hetkellä on siinä, että hankintaosaamiseen ei välttämättä ole kiinnitetty riittävästi huomiota ja toisaalta osaamisen jakamiselle ja hyvien käytäntöjen levittämiselle ei ole ollut tehokkaita foorumeja.

Valtion hankintatoimen kehittämisen näkökulmasta ratkaisevan tärkeää on jatkossakin se, että hankintatoimelle asetetut yhteiset konsernitasoiset tavoitteet ovat koko hallinnossa tiedossa ja toisaalta se, että hallinnossa oleva osaaminen ja hyvät käytännöt saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön. Näihin tavoitteisiin vastaamiseksi suunnitteilla on loppusyksyksi yhteinen hankinta-asiantuntijoiden ja hankintajohtajien foorumi, jossa ajankohtaisia asioita voitaisiin käydä läpi ja samalla levittää parhaita käytäntöjä. Tavoitteena tulee olla entistä yhtenäisempi ja entistä tiiviimmin verkottunut valtion hankintatoimi.

Alkavaa koulutusta

• Hankintafoorum järjestetään torstaina 18.11. Säätytalossa.
• Katso muuta alkavaa hankintatoimen koulutusta

Hannu Koivurinta
budjettisihteeri
valtiovarainministeriö