Flunssa-aalto on jälleen vaivana monella työpaikalla

Jukka Lumio työskenteli vuonna 2011 yhteensä 7 viikkoa HAUSn ja Rajavartiolaitoksen yhteisessä Twinning-hankkeessa Turkissa tehtävänään kehittää Turkin terveysministeriön tarttuvien tautien riskienhallintajärjestelmää sekä kouluttaa turkkilaisia rajaviranomaisia.

Uskokaa mitä äiti sanoi!

Joko taas jo muinaiset kreikkalaiset… Nykyisen lääketieteemme historia kirjoitettiin lähes 3000 vuotta sitten. Lääkärit vannovat edelleen Hippokrateen valan ja Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen logona on puhtauden jumalatar Hygieia. Tuohon aikaan kansojen terveydelle ja menestykselle ehdottomasti suurin uhka olivat tartuntataudit, niin kuin ne olivat vielä viime vuosisadan alussakin.

Kreikkalainen lääketiede piti ympäristöä tautien lähteenä. Ympäristöstä taudit tunkivat ihmisiin miasman, huonon ilman kautta. Keskiajalla malaria sai nimensä huonosta ilmasta, mal’aria, mistä se arveltiin syntyvän. Miasmateoria säilyi 1800-luvulle asti. Tautien tarttumisen arvoitus alkoi ratketa tuon vuosisadan puolivälissä.  Vuonna 1849 Lontoon kaupunginlääkäri John Snow osoitti kaupunkia riivanneen koleran tulleen Brodwick streetin vesipumpusta. Jos menee Lontooseen, kannattaa käydä Sohossa John Snow pubissa. Sen yläkerrassa on tästä kertova museo. Samoihin aikoihin (1847) unkarilainen synnytyslääkäri Ignáz Semmelweis osoitti, että ruumiinavauksia tekevien lääkärien puhdistamattomat kädet aiheuttivat tappavan lapsivuodekuumeen äideille. Käsien desinfiointi kloorikalkkivedellä ratkaisi asian. Snow ja Semmelwis eivät olleet havaintoja tehdessään edes tietoisia siitä, että Edinburghissa saksalainen Aloys Pollander katseli mikroskoopillaan samaan aikaan (1849) ensimmäistä bakteeria, pernaruttobakteeria, koska hän julkaisi löytönsä vasta vuonna 1855.


Kädet ovat linkki ympäristön ja elimistömme välillä. Joka toisella terveellä lapsella ja joka viidennellä aikuisella on tautia aiheuttavia viruksia nenässään tai nielussaan. Käsiin hankimme niitä kosketellessamme ihmisiä ja ympäristöämme. Videoseurantojen perusteella koskettelemme huomaamatta nenäämme tai suutamme kahden minuutin välein ja saatamme näin kylvää siemenen. Siitä valtakunnallinen Puhtaat kädet kampanja on kehittänyt raflaavan posterin.


Käsien pesu on sadan vuoden takaisissa terveysoppaissa ollut tärkeällä sijalla karaisemisen rinnalla tartuntatautien ehkäisyssä. Pesulla pyritään mikrobien siirtymisen, tartuntaketjun katkaisemiseen. Tunnettua on, että sairaaloissa käsien puhtautta pidetään tärkeimpänä potilasturvallisuustekijänä.  Tuskin kukaan on välttynyt käsienpesuohjeilta myöskään kotonaan ja kouluissa. Kuitenkin viime vasta 2000-luku ja erityisesti vuoden 2009 sikainfluenssapandemian jälkeinen aika on antanut tieteen tukea käsien pesun hyödystä sairaaloiden ulkopuolella.


Oululaiset tutkijat ovat osoittaneet että lasten käsienpesulla päivähoidossa lasten ripulitautien ja hengitystieinfektioiden määrä sekä sairauden takia poisolojen määrä vähenee viidenneksellä. Perheissä, jossa ihmisten välistä koskettelua ei voi eikä ole syytä välttää, käsien pesu puolittaa lasten ripulitautien, hengitystieinfektioiden ja influenssan taakan. Kouluissa nämä taudit vähenevät kolmanneksen.

Koulututkimuksissa teho saatiin pesemällä kädet vain kolmasti: kouluun tultua, enne ruokailua ja koulusta lähdettäessä – ja tietysti vessakäyntien jälkeen. Desinfektioaine ei ollut saippuaa ja vettä tehokkaampi.


Kolumnin aihe tuli mieleen Turkissa työskennellessäni HAUSn ja Rajavartiolaitoksen yhteisessä  EU:n Twinning-hankkeessa. Siellä puhuin Turkin rajavalvonnalle työturvallisuudesta. Turkin rajoja koskevia uutisia lukiessa ei heti arvaisi, että sielläkin käsien pesu olisi tärkeä turvallisuudelle. Turkin lähialueilta käsien kautta voi tosin saada vakavammankin taudin kuin flunssan.


Teksti: infektiotautien erikoislääkäri Jukka Lumio