Kumppanuus, toimivat tuotteet ja palvelut, innostava työpaikka sekä kestävä talous strategisina tavoitteina

Kumppanuus edellyttää aina läheistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.  Se edellyttää yhteistä pohdintaa toimivien, nimenomaan valtionhallinnon tarpeisiin soveltuvien, tuotteiden ja palveluiden rakentamiseksi.  Me uskomme siihen, että valtionhallinnon kehittäminen edellyttää erityisosaamista vaikka toki hyviä yleisiäkin oppeja voidaan hyödyntää.
Työpaikkana HAUS korostaa innostavuutta ja haluaa tarjota kehittymismahdollisuuksia henkilöstölleen, nykyiselle ja tulevalle.  HAUS voi olla myös loistava paikka valtionhallinnon henkilökiertoon samoin kuin näköalapaikka nuorille harjoittelijoille suomalaiseen ja muidenkin maiden hallintoihin.  HAUS toimii valtionyhtiönä ja tämä edellyttää luonnollisesti taloudellisesti järkevää toimintaa sekä kotimaassa että kansainvälisissä hankkeissa.

In-house toimijana kotimaassa ja maailmalla

Strategiakaudellaan HAUS syventää ja laajentaa nykyistä rooliaan in-house toimijana, joka rooli on runsaan kolmen vuoden aikana jo vakiintunut. In-house rooli näkyy kehittyvänä avoimena koulutuksena, parasta osaamista hyödyntävinä tilaushankkeina sekä laajenevana kansainvälisen toiminnan kenttänä.  Olemme ylpeitä voidessamme nostaa suomalaisia virkamiehiä esiin kansainvälisissä hankkeissamme, joiden tehtävät ovat myös oivallinen väylä oman osaamisen lisäämiseen.

Eurooppalaista yhteistyötä

HAUS toimii aktiivisesti eurooppalaisessa virkamieskoulujen johdon verkostossa DISPAssa.  Tämän keväinen kokous Dublinissa nosti esiin kysymyksen virkamieskoulujen roolista eurooppalaisen talouskriisin aikaan sekä kysymyksen kriisin vaikutuksista koulutuksiin.  On selvää, että tarjottavan koulutuksen ja kehittämisen täytyy aina vastata ympäröivään tilanteeseen ja tarjota foorumi tilanteen vaikutusten pohdintaan.  Koulutuksen kautta tulee myös tarjota työkaluja muutokseen, jota mm. talouskriisi edellyttää.  Tilanteet ovat hyvin samankaltaisia useissa eurooppalaisissa hallinnoissa ja virkamieskouluissa vaikka joskus saatammekin luulla olevamme yksin muutosten keskellä.

Haluan toivottaa teille kaikille aurinkoista kesää.

Anneli Temmes

Tilinpäätöksensä mukaan HAUS saavutti vuonna 2012 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteensa.  Yhtiön toiminnassa keskityttiin HAUSin sidosryhmäroolin syventämiseen valtionhallinnossa, asiakastarpeiden mukaisiin keskeisiin osaamisalueisiin sekä hallinnon kehittämisen tukemiseen erityisesti koulutuksen ja valmennuksen kautta. Keskeisiä koulutusteemoja olivat mm. valtion henkilöstöhallinto, valtion taloushallinto, säädösvalmistelu ja julkinen johtaminen. Tilauskoulutukset vaihtelivat laajoista esimiesten valmennukseen liittyvistä hankkeista yksittäisten koulutusohjelmien toteuttamiseen virastokohtaisille ryhmille. Tilivuonna HAUS sai johtamisen erityisammattitutkinnon järjestämissopimuksen.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa ytimen muodostivat Euroopan unionin rahoittamat Twinning-hankkeet. Lisäksi yhtiö toteutti viimeisiä lähialuehankkeita, kehityspoliittisia hankkeita sekä suoria koulutustilauksia kansainvälisiltä asiakkailta. Kansainvälinen liiketoiminta kasvatti merkittävästi tulostaan johtuen sekä volyymistä että liiketoiminnan rakenteesta.

Liikevaihto ja tulos

HAUSin liikevaihto ja muut tuotot olivat  v. 2012 yhteensä 5,7 M€.  Liikevoitto oli +263 t€ ja tilikauden voitto +182 t€.  Asiakkuuksista in-house -asiakkuuksien osuus oli tilivuoden liikevaihdosta 94,4% ja muiden asiakkuuksien osuus 5,6%.

Uusi hallitus

HAUSin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin budjettipäällikkö Hannu Mäkinen.  Varapuheenjohtajaksi nimitettiin kansliapäällikkö Tiina Astola ja muiksi jäseniksi alivaltiosihteeri Timo Lankinen ja pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Yritysvastuu

HAUS kiinnittää erityistä huomiota yritysvastuuseen, joka näkyy ympäristötoimina, henkilöstövastuuna sekä eettisenä toimintana.  HAUS on vähentänyt huomattavasti paperin käyttöä jakamalla koulutusmateriaalin sähköisen materiaalipankin kautta sekä aiempaa vähäisempänä paperimarkkinointina.  HAUS korostaa henkilöstönsä tasapuolista kohtelua, henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämistä sekä noudattaa varhaisen välittämisen mallia. Kaikessa toiminnassa kotimaassa ja kansainvälisissä hankkeissa HAUS toimii korkeita eettisiä periaatteita noudattaen edellyttäen samaa toimintatapaa myös yhteistyökumppaneiltaan ja alihankkijoiltaan.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Anneli Temmes, puh. 0207 180 293

Valmennuksen tavoitteena oli valmentaa ministeriöiden virkamiehiä toimintaympäristössä vaikuttamiseen ja hallinnonrajat ylittävään yhteistyöhön sekä antaa osanottajille valmiuksia tiedon parempaan käyttöön päätöksenteon valmistelussa. Kurssin avainsanaksi muodostui politiikka-analyysi.

Koulutuksen suunnittelu ja toteutus tehtiin yhdessä VNK:n, VM:n ja HAUS:n kanssa. Kurssin sisällöllisenä ”kummitätinä”, jos tätä ilmaisua käytetään, toimi Sirpa Kekkonen VNK:n politiikka-analyysiyksiköstä.  HAUS:n päässä ohjelman vastuuhenkilö oli Ari Sihvola.

Valmennuksessa kävi selväksi, että asiantuntijat kaipaavat kipeästi konkreettisia uudella tavalla tekemisen malleja. Yhä enemmän on tarvetta tunnistaa ja ymmärtää valmistelussa olevien asioiden välisiä kytkentöjä.  Tarve ilmiölähtöiseen asioiden tarkasteluun tunkee nyt ovista ja ikkunoista. Tämän eteen tehdään töitä myös KEHU- uudistuksessa. Asioiden uudenlaisilla valmistelutavoilla ravistellaan paitsi rakenteita, ennen kaikkea vanhoja siilomaisia ja jähmeitä toimintatapoja. JOVA -valmennuksen viimeisellä jaksolla puhunut Tuomas Pöysti peräänkuulutti mm. ”uudistumisen ja verkostojen rakentamisen kaaviota nykyisten hallinnonalakaavioiden sijaan”.

JOVA-valmennus on tärkeä keino viedä eteenpäin tavoitetta perustaa tärkeät yhteiskunnan päätökset parhaaseen mahdolliseen tietoon. Kurssilla käytettiin ”eläviä” harjoituscaseja, jotka oli valittu hallituksen kärkihankkeiden teemoista. Tässä mielessä JOVA toteuttaa keskeisiä hallintopoliittisia tavoitteita eli avointa ja poikkihallinnollista valmistelua ja politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin vahvistamista. Kuten eräs osanottaja totesi palautteessaan: ”Tiedon käytön kehittäminen lisää päätöksenteon avoimuutta ja päätösten parempaa valmistelua”.

Valmisteltavana oleviin asioihin tarvitaan ihan uudenlaista systeemistä lähestymisotetta ja tämä asettaa omat haasteensa myös johtamiselle.  Myös johtamisjärjestelmämme pitää saada yhä paremmin tukemaan arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista ja tehokasta systemaattista käyttöä. Asiantuntijat ovat jo tähän virittäytyneet!

Virpi Einola-Pekkinen ja Ari Sihvola

Kuva: Ensimmäiset JOVA-kurssilaiset ryhmäkuvassa: Heidi Franssila, Mary-Anne Nojonen, Sirpa Kekkonen, Anna Sotaniemi, Kirsi Talonen, Sari Kauppinen, Leena Arpiainen, Anne Kauhanen-Simanainen, Anne Miettinen, Virpi Eino-la-Pekkinen, Sanna Poutiainen, Birgitta Vainio-Mattila, Sami Niemi, Olli-Pekka Rissanen, Markus Rahkola, Mikael Vakkari. Kuvasta puuttuu Juhani Korhonen, Ville Salonen ja Marko Forsblom.

Valmennuksen tavoitteena oli valmentaa ministeriöiden virkamiehiä toimintaympäristössä vaikuttamiseen ja hallinnonrajat ylittävään yhteistyöhön sekä antaa osanottajille valmiuksia tiedon parempaan käyttöön päätöksenteon valmistelussa. Kurssin avainsanaksi muodostui politiikka-analyysi.

Koulutuksen suunnittelu ja toteutus tehtiin yhdessä VNK:n, VM:n ja HAUS:n kanssa. Kurssin sisällöllisenä ”kummitätinä”, jos tätä ilmaisua käytetään, toimi Sirpa Kekkonen VNK:n politiikka-analyysiyksiköstä.  HAUS:n päässä ohjelman vastuuhenkilö oli Ari Sihvola.

Valmennuksessa kävi selväksi, että asiantuntijat kaipaavat kipeästi konkreettisia uudella tavalla tekemisen malleja. Yhä enemmän on tarvetta tunnistaa ja ymmärtää valmistelussa olevien asioiden välisiä kytkentöjä.  Tarve ilmiölähtöiseen asioiden tarkasteluun tunkee nyt ovista ja ikkunoista. Tämän eteen tehdään töitä myös KEHU- uudistuksessa. Asioiden uudenlaisilla valmistelutavoilla ravistellaan paitsi rakenteita, ennen kaikkea vanhoja siilomaisia ja jähmeitä toimintatapoja. JOVA -valmennuksen viimeisellä jaksolla puhunut Tuomas Pöysti peräänkuulutti mm. ”uudistumisen ja verkostojen rakentamisen kaaviota nykyisten hallinnonalakaavioiden sijaan”.

JOVA-valmennus on tärkeä keino viedä eteenpäin tavoitetta perustaa tärkeät yhteiskunnan päätökset parhaaseen mahdolliseen tietoon. Kurssilla käytettiin ”eläviä” harjoituscaseja, jotka oli valittu hallituksen kärkihankkeiden teemoista. Tässä mielessä JOVA toteuttaa keskeisiä hallintopoliittisia tavoitteita eli avointa ja poikkihallinnollista valmistelua ja politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin vahvistamista. Kuten eräs osanottaja totesi palautteessaan: ”Tiedon käytön kehittäminen lisää päätöksenteon avoimuutta ja päätösten parempaa valmistelua”.

Valmisteltavana oleviin asioihin tarvitaan ihan uudenlaista systeemistä lähestymisotetta ja tämä asettaa omat haasteensa myös johtamiselle.  Myös johtamisjärjestelmämme pitää saada yhä paremmin tukemaan arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista ja tehokasta systemaattista käyttöä. Asiantuntijat ovat jo tähän virittäytyneet!

Virpi Einola-Pekkinen ja Ari Sihvola

Kuva: Ensimmäiset JOVA-kurssilaiset ryhmäkuvassa: Heidi Franssila, Mary-Anne Nojonen, Sirpa Kekkonen, Anna Sotaniemi, Kirsi Talonen, Sari Kauppinen, Leena Arpiainen, Anne Kauhanen-Simanainen, Anne Miettinen, Virpi Eino-la-Pekkinen, Sanna Poutiainen, Birgitta Vainio-Mattila, Sami Niemi, Olli-Pekka Rissanen, Markus Rahkola, Mikael Vakkari. Kuvasta puuttuu Juhani Korhonen, Ville Salonen ja Marko Forsblom.

HAUSin osalta vuoden 2012 aikana tehtiin, koettiin ja opittiin paljon.  Tämä kaikki merkittävältä osin yhteistyössä ja yhteisesti asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa.  Monia keskusteluja käytiin erilaisilla kokoonpanoilla ja eri foorumeilla. 

Valtionhallinnon koulutuksessa in-house –roolimme syventyi. Monia uusia kursseja kehitettiin ja useat yhteiset koulutus- ja kehittämishankkeet käynnistyivät. HAUS sai Johtamisen erityisammattitutkinnon järjestämissopimuksen ja koulutuksen rakenteita kehitettiin mm. videokoulutuksen mahdollisuuksia laajentamalla. Kansainvälisillä kentillä HAUS jatkoi toimintaansa aktiivisena Twinning-toimijana uusimman hankkeen käynnistyessä joulukuussa Makedonian finanssiministeriössä. Virkamieskoulujen yhteistyössä HAUSin kokemukset ja toiminnan mallit kiinnostivat yhteisissä kokouksissa suuresti.

Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja kumppaneitamme vuodesta 2012.  On ollut etuoikeutettua tehdä työtä kanssanne osaamisen varmistamiseksi ja valtionhallinnon organisaatioiden kehittämiseksi.

Anneli Temmes
toimitusjohtaja

Tämä sekä oman organisaation että oman itsensä osalta.  Kesän lepo on raivannut tilaa uudelle energialle, uusille ajatuksille ja halulle oppia jälleen jotain uutta.

Myös HAUSin koulutustoiminta käynnistyy vilkkaana elokuun lopulla.  Kesäkuukausien aikana olemme paitsi valmistelleet syksyä ja seuraavaa vuotta, niin myös käyneet monia keskusteluja asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa koulutuksen suunnista ja sisällöistä.  In-house -roolimme sallima toimintatapa on omaksuttu valtionhallinnossa laajalti ja sen mukaisesti meillä on yhteinen mahdollisuus varmistaa koulutuksemme riittävä volyymi, oikeat sisällöt, toimintamallit sekä valmennuksellinen tuki laajoille kehittämishankkeille.

Tervetuloa alkusyksyn kauniiseen Munkkiniemeen!

Anneli Temmes

Kokouksessa käsiteltiin normaalit yhtiökokousasiat kuten tilinpäätös, tilintarkastajien lausunto sekä hallituksen valinta.

Vuosi 2011 oli HAUSin toinen vuosi valtiokonsernin sisäisenä in-house -toimijana.  HAUSin toimintaan liittyviä vuoden keskeisiä muutoksia olivat mm. in-house roolin syveneminen, VM:n johdolla valmisteltu valtion henkilöstökoulutuksen hankintastrategia sekä uudenlaiset asiakasyhteistyön muodot.  HAUSin avointa koulutustarjontaa kehitettiin ja turhia rönsyjä karsittiin. Tilauskoulutuksessa käynnistyivät useat kumppanuuteen perustuvat hankkeet. Kansainvälisessä liiketoiminnassa EU:n Twinning-hankkeet olivat keskeisiä.  Ja HAUS täytti 40 vuotta.

Tunnuslukuja

Merkittävää vuonna 2011 oli myös HAUSin kannattavuuden varmistaminen useamman heikon tuloksen vuoden jälkeen.  Kannattavuuden parannus saavutettiin sekä liikevaihdon nousulla, kustannuksia karsimalla että luonnollisesti kovalla työllä.  Vuoden liikevaihto on 6,5 M€ ja tulos + 185 t€.  Tulosparannus edellisiin vuosiin oli merkittävä ja osoitti koko henkilökunnan voimakasta sitoutumista muutostilanteessa. Omistaja välitti yhtiökokouksessa henkilöstölle parhaat kiitokset vuoden työstä.

HAUS seuraa in-house toimijana tarkasti asiakkuuksiaan.  Ns. in-house -asiakkaiden osuus vuonna 2011 oli 94% ja muiden asiakkaiden osuus 6 %.  toimiSuurimpien asiakkaiden joukossa olivat useimmat ministeriöt ja virastot.

Kotimaan liiketoiminnassa valtionhallinnon asiakkaita oli 91%. Kuntasektori muodosti 5 %, yritykset 2%, yhtisöt ja järjestöt 1% ja muut 1%.  Toimintamuodoittain avoin koulutus muodosti 40% liikevaihdosta ja kotimaan tilauskoulutus 21%. Kansainvälisten hankkeiden kokonaisliikevaihto oli 39%.

HAUSin uusi hallitus

Yhtiökokous nimitti HAUSin uuteen hallitukseen seuraavat henkilöt:

- valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto (puheenjohtaja)
- kansliapäällikkö Tiina Astola
- alivaltiosihteeri Timo Lankinen
- pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka

Uusi hallitus tulee varmistamaan toiminnan oikean suunnan, sen raamit sekä tuen operatiiviselle johtamiselle.  Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimii toimitusjohtajana Anneli Temmes.

Yhtiökokous osoitti lämpimät kiitokset hallituksen aiemmalle puheenjohtajalle Ritva Viljaselle sekä edellisen hallituksen jäsenille Timo Laitiselle ja Jarmo Kilpelälle.  HAUSissa hallituksen työ on ollut kiitettävää ja myös uudenlaisia tehokkaita toimintamalleja on kehitetty hallituksen, omistajan, operatiivisen johdon ja henkilöstön hyvälle yhteistyölle ja vuoropuhelulle.



Lisätietoja: toimitusjohtaja Anneli Temmes, puh. 020 718 0293

Valtionhallinnon johdon valmennuksen tilasta, tulevaisuuden näkymistä ja yleisistä ja yhteisistä vaatimuksista on keskusteltu muun muassa pääjohtajakunnassa, johdon kehittäjien verkostoissa, Valtion henkilöstöjohdon foorumissa ja HAUS:n johtamisvalmennuksen asiakasneuvottelukunnassa. Kysymystä ja vastauksia voi tarkentaa ainakin kolmeen tulokulmaan: 1) Tarve: missä määrin tarve johtamisvalmennukseen on yhteistä eri puolilla hallintoa? 2) Sisältö: missä määrin valmennuksen sisältö on valtionhallinnolle yhteistä vai missä määrin valmennuksen sisältö muovautuu organisaatioiden omista tarpeista lähtien? 3) Toteutus: missä määrin valmennusta toteutetaan yhteisesti?

Tarve on yhteistä

Ensimmäiseen kysymykseen on helpoin vastata: Hallinnossa on laajalti kysyntää ammattimaiselle johtamiselle. Taustalla on sekä meneillään olevat ja ennakoidut muutokset toimintaympäristössä, hallinnon rakenteissa ja toimintaperusteissa että henkilöstössä. Erityisesti johtajien ja esimiesten mittava eläköityminen luo alustaa uuden johtajasukupolven syntymiselle ja kasvamiselle tehtäviinsä.

Ajatus siitä, että valtion yksiköt voivat olla tuloksellisia, muutoskykyisiä ja hyvinvoivia vain jos johtaminen on hyvää, näkyy selvästi myös HAUSin tekemässä asiakaskyselyssä, joka lähetettiin syksyllä virastojen henkilöstöjohtajille ja johdon kehittäjille. Ammattimaisen johtamisen vaatimus sisältyy myös valtionhallinnon yhteiseen johtajapolitiikkaan.

Moninaiset johtamistehtävät edellyttävät moninaista kehittämistä – ja yhteisiä malleja

Toinen kysymys, missä määrin valmennuksen sisällölliset tarpeet ovat samanlaisia tai erilaisia eri puolilla hallintoa, avaa näkymät sekä hallinnon moninaisuuteen että sen yhtenäisyyteen. Yhtäältä on selvää, että moninaisia johtamistehtäviä on kehitettävä moninaisin sisällöin ja keinoin. Esimerkiksi ns. ydinvaltiotehtävissä johtamisen sisältö on osin erilaista kuin liiketoiminta- ja palvelutehtävissä, joten valmennuksenkin on oltava painotukseltaan erilaista. Lisäksi samoilla tehtäväalueilla eri virastot voivat olla hyvinkin erilaisessa kehitysvaiheessa ja erilaisten valmennushaasteiden edessä.
Toisaalta valtionhallinnon johtamistehtävissä on paljolti yhteistä. Tämä yhteinen halutaan yhä useammin nähdä valtionhallinnon vahvuutena ja jopa välttämättömyytenä tulevaisuudessa. Hallinnon kehittämisen linjaukset, muun muassa konserniohjauksen ja poikkihallinnollisuuden vahvistaminen toteutuvat parhaiten vain riittävän yhtenäisessä toiminta- ja johtamiskulttuurissa. Tämä puolestaan edellyttää sekä osaamiseltaan että arvoiltaan ja asenteiltaan riittävän yhtenäistä julkisten johtajien ammattikuntaa. Näitä yhteisiä vaatimuksia, ja samalla kuvaa hyvästä johtamisesta on avattu valtioneuvoston ohjesäännössä ylimmän virkamiesjohdon valintakriteereissä. Valintatilanteissa johtamistaito osoitetaan seuraavilla alueilla:

•    tulosten aikaansaaminen ja organisaation ohjaaminen,
•    henkilöjohtaminen ja työyhteisöjen rakentaminen,
•    prosessien tehokkuuden ja laadun parantaminen sekä toimintojen valvonta ja
•    toimintaympäristössä vaikuttaminen ja muutosten johtaminen.

Lisäksi kaikilta ylimmiltä johtajilta edellytetään julkishallinnon yleisasiantuntemusta, tehtävään edellyttämään perehtyneisyyttä EU-asioiden johtamiseen ja kykyä ja halua jatkuvaan henkilökohtaiseen kehittymiseen.

Edellisten osaamisvaatimusten täsmentäminen eri tehtäväaluille ja organisaatiotasoille on tärkeää.  Kuvaukset hyvästä johtamisesta antavat selkeitä viitteitä myös muiden johtajien ja esimiesten kehittämiselle ja ura-ajattelulle. Ne kartoittavat myös johdon kehittämistä, muun muassa yhteisten valmennusohjelmien toteutusta.

Yhteinen valmennus on yhteiseksi tekemistä

Kolmanneksi on vastattava siihen, mihin yhteisiä johtamisvalmennusohjelmia tarvitaan? Samat valmennuksen sisällöt voivat sisältyä sekä yhteisiin ohjelmiin että organisaatiokohtaisiin ohjelmiin. Vastauksia yhteisten ohjelmien puolesta on ainakin kaksi: Silloin kun valmennuksen tarve ja sisältö on yhteinen, niin valmennus on viisasta toteuttaa yhteisesti sekä laadun että kustannustehokkuuden kannalta. Tästä on kyse myös valtionhallinnon koulutuksen hankintastrategiassa.
Mielenkiintoisempi vastaus liittyy valmennuksen toteutuksen ja sisällön väliseen yhteyteen: parhaimmillaan yhteiset ohjelmat on rakennettu siten, että ne tukevat osanottajien keskinäistä vuorovaikutusta ja oppimista ja virastojen yhteisiin johtamishaasteisiin valmistautumista. Kurssilla osaaminen ja innovaatiot liikkuvat virastosta toiseen (esimerkkejä palautteesta: ”parasta antia valmennusohjelmassa oli keskinäiset keskustelut”, ”kurssilla oli hyödyllistä vertailla kokemuksia ja oppia suoraan toisilta”). Nämä ovat keskeisiä perusteluita myös HAUSin toteuttamille VALTIO-ohjelmille, kuten VALTIO-VIRE, VALTIO-JOKO ja VALTIO-JUST -ohjelmille (ks. kuva). Ohjelmat eivät ole vain yhdessä tekemistä vaan myös yhteiseksi tekemistä.

Ari Holopainen
johtaja
HAUS kehittämiskeskus Oy

Koulutustukea hallitusohjelmasta

Uusi hallitusohjelma sisältää useita viittauksia hyvään hallintoon ja luotettavan osaavan virkamieskunnan merkitykseen.  Hallitusohjelma tuo esiin myös hyvän henkilöstöpolitiikan ja johtamisen merkityksen.  Julkisen sektorin henkilöstön työmarkkinakelpoisuuden kehittämistä korostetaan.

Suomalaisessa julkisessa keskustelussa on tällä hetkellä ikävän paljon populistista yksipuolista puhetta suuresta hallinnosta ja sen kustannuksista.  Kaikki tiedämme kuinka tärkeää on tehdä jatkuvaa työtä kustannusten karsintaan ja kuinka tärkeää on kohdistaa kehittäminen oikeisiin asioihin.  Tiedämme myös miten oleellinen hyvä ja luotettava hallinto on; eurooppalainen  talouskriisi on osaltaan osoittanut vakaan hallinnon ja ammattitaitoisen virkamiehistön tärkeän roolin koko yhteiskunnan toimivuuden takaamiseksi.  Suomalainen hallinto ei ole hallitsematon tai rönsyilevä ja myös sen kehittäminen on tavoitteellista ja tuloksia tuottavaa.

Koulutuksen ja valmennuksen kautta tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamista - tämä edellyttää laajaa yhteistä keskustelua ja tavoitteiden konkretisointia poliittisen päätöksentekijän, virkamiehistön sekä myös konsernipalveluja tuottavien organisaatioiden kuten HAUSin osalta.

Koulutustarpeita suhdanteista riippumatta

Viimeisten vuosien talouden tilanne on ikävä kyllä näkynyt myös koulutuksessa.  Moni virkamies on joutunut siirtämään haaveensa ammattitaitonsa lisäämisestä mm. pitempien koulutusohjelmien kautta myöhemmäksi.  Koulutukseen hakeutumisessa suhdanteet näkyvät mutta koulutuksen merkitys ei kuitenkaan tunne suhdannevaihtelua – osaamisen laajentaminen ja syventäminen on elinehto toimivan hyvän hallinnon varmistamiseksi kaikkina aikoina - sekä hallinnon organisaatioiden että yksittäisten virkamiesten osalta.

Koulutuksen syksyssä valmistellaan myös tulevaa vuotta.  Hallinnon perusosaamisen varmistaminen, ammattitaitoisen johtajuuden kehittäminen ja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen ovat kuluvana syksynä keskeinen osa HAUSin asiakasyhteistyötä, tuotannon suunnittelua ja uusien avausten tekemistä.

Yhdessä enemmän

Finanssineuvos Asko Lindqvist avasi kesävieraan roolissaan keväällä julkaistua valtionhallinnon koulutuksen hankintastrategiaa.  Se sisältää osaltaan tavoitteita ja suosituksia koulutuksen laajempaan kehittämiseen konserniotteella.  Yhdessä pystytään tässäkin asiassa saamaan aikaan enemmän - laatu varmistaen, kustannuksia säästäen ja koko valtiokonsernin osaamista hyödyntäen.


Anneli Temmes

HAUSin 40 vuoteen on mahtunut monenlaista. Organisaation rooli ja status on vaihtunut budjettirahoitteisesta valtion laitoksesta nettobudjetoituun organisaation, valtion liikelaitokseen ja osakeyhtiöön.  Kaikki roolit ovat olleet erilaisia ja asettaneet omat raaminsa toiminnan suuntaamiseen, asiakastyöhön ja johtamiseen.  Toiminnan päätavoite on kaikkien vuosikymmenten aikana ollut kuitenkin sama: virkamiesten osaamisen ja hallinnon kehittämisen tarpeisiin vastaaminen.

Kansainvälisessä virkamieskoulujen verkostossa HAUSin monipuolista taustaa on pidetty monella tavoin kiinnostavana.  HAUSia on käytetty keskeisenä vertailukohteena kun eurooppalaiset kollegakoulut ovat etsineet omalle toiminnalleen uusia malleja.  Useimmat Keski- ja Itä-Euroopan nuoret hallinnot ovat myös halunneet hyödyntää suomalaista osaamista ja saada kokemukseen perustuvia suosituksia virkamieskoulutuksensa järjestämiseksi.

HAUS juhlistaa merkkipaaluaan koko vuoden työn merkeissä pyrkien entistä paremmin vastaamaan valtionhallinnon ja virkamiesten koulutus- ja kehittämistarpeisiin. Nykyinen rooli valtionhallinnon sisäisenä sidosryhmäyksikkönä antaa mahdollisuudet todelliseen vuoropuheluun, yhteiseen pohdintaan ja kehittämiseen.
Olemme ylpeitä voidessamme juhlistaa merkkivuottamme yhdessä teidän kanssanne.

Anneli Temmes
toimitusjohtaja

HAUSin 40 vuoteen on mahtunut monenlaista. Organisaation rooli ja status on vaihtunut budjettirahoitteisesta valtion laitoksesta nettobudjetoituun organisaation, valtion liikelaitokseen ja osakeyhtiöön.  Kaikki roolit ovat olleet erilaisia ja asettaneet omat raaminsa toiminnan suuntaamiseen, asiakastyöhön ja johtamiseen.  Toiminnan päätavoite on kaikkien vuosikymmenten aikana ollut kuitenkin sama: virkamiesten osaamisen ja hallinnon kehittämisen tarpeisiin vastaaminen.

Kansainvälisessä virkamieskoulujen verkostossa HAUSin monipuolista taustaa on pidetty monella tavoin kiinnostavana.  HAUSia on käytetty keskeisenä vertailukohteena kun eurooppalaiset kollegakoulut ovat etsineet omalle toiminnalleen uusia malleja.  Useimmat Keski- ja Itä-Euroopan nuoret hallinnot ovat myös halunneet hyödyntää suomalaista osaamista ja saada kokemukseen perustuvia suosituksia virkamieskoulutuksensa järjestämiseksi.

HAUS juhlistaa merkkipaaluaan koko vuoden työn merkeissä pyrkien entistä paremmin vastaamaan valtionhallinnon ja virkamiesten koulutus- ja kehittämistarpeisiin. Nykyinen rooli valtionhallinnon sisäisenä sidosryhmäyksikkönä antaa mahdollisuudet todelliseen vuoropuheluun, yhteiseen pohdintaan ja kehittämiseen.
Olemme ylpeitä voidessamme juhlistaa merkkivuottamme yhdessä teidän kanssanne.

Anneli Temmes
toimitusjohtaja

Vuoden aikana koulutamme 33:n eri keskushallinnon instituution viraston tai laitoksen edustajaa. Koulutettavina on yhteensä 42 koulutus- tai HR-asioiden päällikköä.

Projekti alkoi helmikuussa

Aloituskonferenssi pidettiin 10. maaliskuuta ja ensimmäinen internaattiseminaari järjestettiin maaliskuussa Neumissa.

Projektiohjelma sisältää seminaareja, henkilökohtaista coachausta, harjoituksia seminaaripäivien välissä sekä  yhteistyökokouksia osallistujien ja heidän esimiestenaä kanssa. Projektin aikana saamme tehdyksi 33 viraston tai laitoksen uudet koulutusstrategialuonnokset.

Projektin aikana olemme kouluttaneet ja coachanneet osallistujia omaksumaan pitkäjännitteistä työtapaa ja käyttämään omia ideoita ja jo saatua kokemusta hyväksi organisaation kehittämisessä.

Uusien asioiden oppiminen ei tapahdu hetkessä

Koulutusstrategioiden työstäminen vaatii esimiesten ja kollegoijen yhteistyötä ja tukea. Sitä olemme omalta osaltamme edesauttaneet sekä pyrkineet saamaan aikaan uudenlaista ajattelua ja lähestymistapaa bosnialaisessa hallintokulttuurissa. Projekti on edennyt täysin ennaltatehdyn työsuunnitelman mukaisesti.

Näissä nk. Twinning-projekteissa, joissa projektiosallistujia on pääsääntöisesti kaksi  - yleensä EU:n  jäsenmaa ja toinen kehittyvän hallintokultturin maa  - työsuunnitelma suunnitellaan hyvissä ajoin ennen itse projektin starttia yhdessä vastapuolen organisaation kanssa.

Tyosuunnitelmassa määrätään ajankohdat kaikille nk. projektiaktiviteeteille, kuten seminaari- ja koulutuspäiville, niiden suunnittelulle ja järjestämiselle. Tarkoituksena on, ettei suuria muutoksia tulisi. Meillä on ollut onnea, ettei meistä riippumattomia syitä uudelleen organisoimiselle, peruutuksille tai lykkäyksille ole ilmaantunut.

Monissa maissa mm. lainsaadantöprosessi on voinut viivästyttää projektin kulkua. Silloin ei ole voinut tehdä muuta kuin odottaa, million esimerkiksi jokin laki on parlamentissa hyvaksytty ja lain voimaantulopäivä vihdoin päätetty.

Vuosi kansainvälisissä hankkeissa on lyhyt aika

Vaikkakin se on melko tavallinen projektin kestoaika. Tämän kokemuksen jälkeen paikan päällä asuvana projektin vetäjänä ja asiantuntijana toivon hartaasti, että EU pidentäisi vastaavien projektien keston 24:ään tai vähintään 18 kuukauteen.

Asioihin perehtyminen itsessään ottaa oman aikansa.  Käytännön asiat eivät aina suju yhtä mallikkaasti ja jouhevasti kuin Suomessa. Lisäksi työorganisaation toimintatapojen omaksuminen ja tutustuminen uusiin kollegoihin vie luonnollisesti oman aikansa.

Projekti on edennyt sujuvasti aikataulussa

Mielestämme olemme onnistuneet projektin  työsuunnitelman toteutuksessa hyvin. Kaikki projektiaktiviteetit on saatu pidettyä, jopa muutama lisäworkshop -seminaari järjestettyä. Koulutusstrategioiden kirjoitusprosessi on parhaillaan käynnissä ja lopputuloksena voimme esittää paikalliselle EU delegaatiolle instituutioiden uudet  koulutusstrategialuonnokset.

Sekä HAUSin omat että kollegamme Virosta ja Liettuasta ovat mielellään tulleet tänne Sarajevoon “työkomennuksilleen”. Nyt kun projektia on enää kolme kuukautta jäljellä, järjestämme vielä muutaman coaching -tapaamisen jokaiselle osallistujalle sekä neljä kokopäivän kestävää seminaaria. Ensi vuoden tammikuun 28.päivä pidamme projektin päätöskonferenssin.

Tuntuu uskomattomalta, että aika menee näin nopeasti. Ensimmäiset kuukaudet menivät asunnonhankinta-, autonvuokraus- ja kouluasioiden hoidossa. Sähkosopimusten tekeminen omiin nimiin ja internet-yhteyden avaaminen vei aikansa. Satellitelevisosta pitäisi näkyä yli 100 kanavaa, mutta periaatteessa voimme katsella vain kansainvälisiä uutiskanavia sekä pakallisia ja muutamaa kroatilaista tv-kanavaa.  Sähkökatkoksia on silloin tällöin, kerran pari viikossa ja ne kestävät muutamamasta minuutista puoleen tuntiin.

Suosittelen kaikille!

Auto kannattaa tankata vain luotettaviksi luokitelluilla huoltoasemilla. Välillä onkin jännittävää päättää, tankkaako auton tänään vai vasta lähipäivinä, kun ohittaa tutun ja turvallisen tankkauspaikan. Kulkukoirat ja –kissat kuuluvat täällä kulttuuriin. Niitä on varottava, varsinkin asumistojen lähettyvillä. Kyläntien liikennevallioissa voi joutua odottamaan valojen vaihtumista 200 lampaan keskellä. Näin minulle kävi viime perjantaina!

Kaikesta huolimatta voin suositella tällaista kokemusta kaikille kansainvälisistä hankkeista kiinnostuneille. Toisaalta on todettava, että Suomeen paluu on aina mukavaa -  ja niin helppoa! Tutut paikat, ihmiset ja tavat ovat siellä valmiina. Arki pyörähtää käyntiin muutamassa päivässä.

Onnekkainta olisikin sekoittaa nämä kokemukset ja elämäntavat sopivassa suhteessa toisiinsa. Kansainvälisissä hankkeissa oppii käytännönläheisesti ja nopeasti sopeutumaan uudenlaisiin asioihin. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse opetella ja hyväksyä.  Utelias ja positiivinen asennoituminen erilaisiin toimintatapoihin auttaa, ja ennen kaikkea: kyky nauraa asioille - itsellekin!

Nina Niva
johtava konsultti,
asiantuntijana Bosnia-Hertzegovinassa
HAUS kehittämiskeskus Oy
sähköposti: nina.niva@ads.gov.ba

HAUS in English

Ryhmätyöseminaarin  tarkoituksena oli aloittaa itse kirjoitusprosessi eli instituutioiden koulutusstrategialuonnosten valmistelu. Tyhjä paperi on aina haaste, ja siksi projektinjohtajamme Ari Sihvola ehdottikin, etta viemme koko porukan vuorille töihin. Ratkaisu osoittautui hyväksi ja tarpeelliseksi.

Nyt kun prosessi on saatu alkuun osallistujien kanssa, on huomattavasti helpompi jatkaa coaching -tapaamisia keskittyen erityisesti koulutusstrategioihin. Kun projektimme tammikuun lopussa päättyy, luovutamme paikalliselle EU delegaatiolle aikaasaadut strategialuonnokset muun projektiaineiston mukana.

Coaching vuoristoisessa Mostarissa

Sää vaihtelee paljon yhden vuorokaudenkin aikana. Vuorilla oli sateista ja sumua, mutta Mostariin Adrianmerelle päin ajellessamme ilma lämpeni +20 asteeseen. Perillä Mostarissa oli kaunista ja +22 astetta!

Täällä sijaitsee yksi osallistujainstituutioistamme Food Safety Agency, jossa pidimme coaching -kokouksen. Tutustuimme instituution toimitiloihin ja meille esiteltiin mm. instituution hyvin ylläpidettyä koulutustapahtumarekisteriä.

Päivän pikavisiitti oli tervetullutta vaihtelua normaaliin toimistotyöskentelyymme Sarajevossa. Ajattelimme myös, että on kaunis ele projektiosallistujiamme kohtaan vierailla myös heidän työpaikoillaan. Monet virastot sijatsevat eri puolilla Bosnia-Hertsegovinaa, joten osallistujamme matkustavat seminaareihimme ja coaching -tapaamisiin tuntienkin ajomatkan päästä. Toivotaan, että myös heidän mielestä vastapuoliset vierailumme piristivät.

Aika kulkee kuin siivillä!

Projektiimme sisältyy vielä neljä koulutusseminaaria marras-tammikuussa ja päätösseminaari tammikuun viimeisellä viikolla.

Tuntuu, että vasta pari viikkoa sitten pakkasimme kovalla tohinalla seitsemää matkalaukkuamme koti Suomessa ja lensimme tänne Balkanille aloittamaan uutta elämänvaihetta. Päivääkään en ole katunut päätöstäni.

Työ- ja elämän kokemuksena vakituisen asiantuntijan työpesti on ollut aivan omaa luokkaansa. Tällä tavoin kansainvälinen ekspertti pääsee osaksi hallinnon rattaita, olemalla joka päivä itse paikan päällä, yhtenä virkamiehenä muiden joukossa.

Vaikka kulttuurit ja tavat vaihtelevat eri maissa, eri maanosista puhumattakaan, tämän alan ihmiset ovat kuitenkin melko samanlaisia ajatusmaailmaltaan. Halu oppia uutta ja olla avarakatseinen riittävät lääkkeiksi moneen vaivaan niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Nina Niva
johtava konsultti,
asiantuntijana Bosnia-Hertzegovinassa
HAUS kehittämiskeskus Oy
sähköposti: nina.niva@ads.gov.ba

HAUS in English

Ulkoministeri Hillary Clintonin vierailun ajankohta oli juuri sopivasti ajoitettu lähelle toissa sunnunutain vaalien äänestyspäivää.

Ehkä USA halusi ministerinsä vierailun kautta muistuttaa myös uutta muodotettavaa hallitusta sen edessä olevista velvoitteista Bosnia-Herzegovinan tiellä Euroopan Unioniin ja NATOon. USA toivoo, että Bosnian uusi hallitus puuttuu mm. perustuslaillisiin ongelmiin.

USA:n vaikutus näkyy

Parlamenttirakennuksessa - työpaikallammekin.

Yhdysvallat avasi uuden suurlähetystökompleksin lähes suoraan vastapäätä toimistorakennustamme. Kompleksi on iso ja melko karu. Rakennuksen valokuvaaminen on ehdottomasti kielletty. Kyltti rakennuksen seinässä kertoo ohikulkijoille, että mm. konsulipalvelut ovat siirtyneet tähän uuteen taloon.

Ulkoilua Ilidzan kylpylä- ja puistoalueella

Viikonloppuna saimme nauttia kauniista ja vähän kirpeästäkin Balkanin syyssäästä. Auringon paistaessa päätimme lähteä Sarajevon Ilidzan kylpylä- ja puistoalueelle ulkoilemaan. Ilidzaan on matkaa Sarajevon keskusta noin 10 kilometriä.

Ilidzassa on upeita Itävalta-Unkari-kauden tyylisiä, kauniisti kunnostettuja hotellirakennuksia ja kahviloita. Alue on tunnettu myös kuumista lähteistään.

Tunnelmallista hevoskyytiä

Ajoimme hevoskärryillä pitkin 4 kilometrin pituista hevoskastanjakujaa puistoalueen toiseen päähän ja takaisin.

Tunnelma oli aivan kuin vanhoissa elokuvissa. Koirat ja kissat juoksevat hevoskärryjen ympärillä ja taustalla kaikuu kavioiden kopse.

Nina Niva
johtava konsultti,
asiantuntijana Bosnia-Hertzegovinassa
HAUS kehittämiskeskus Oy
sähköposti: nina.niva@ads.gov.ba

HAUS in English

Toimin täällä Bosnia-Hetzegovinassa projektin RTA:na, joka tarkoittaa resident twinning adviseria eli paikan päällä asuvaa twinning-projektin vetäjää, joka koordinoi projektin kulkua ja tiedottaa projektin johtajille missä projektissa mennään ja kuinka se edistyy.

Bosnialaiset yhteistyokumppanimme ovat  aktiivisia ja oppimishenkisia. Suunnitellut kokoukset, seminaarit, workshopit ja opintomatkat ovat  toteutuneet odotetusti, ja nyt kun projekti on jo yli puolenvälin, on vain todettava, kuinka mielenkiintoista ja mukavaakin meilla on ollut.

Halua ja intoa uuden oppimiseen löytyy

Projektin kouluttajat ja HR-asiantuntijat ovat suomalaisia, virolaisia ja liettualaisia. Koska koulutamme samoja paikallisia henkilöstön kehittämis- ja koulutuspäälliköita koko projektin keston eli vuoden ajan, olemme saaneet kattavan käsityksen bosnialaisesta hallintokultturista ja eri virastojen omista ajankohtaisista suunnitelmista, haasteista ja käytännön tilanteista.

Halua ja intoa uuden oppimiseen ja uusien kehittämismenetelmien käyttöönottoon kyllä on ja paikallisten virkamiesten omia ajatuksia ja ideoita on tuotu aktiivisesti esille koko ajan. Monet, varsinkin budjettiin, henkilöstöön ja IT-asioihin liittyvät resurssikysymykset, nähdään esteinä uuden kehittämiselle, mutta kun asioita avataan ja pyöritellään yhdessä ja erikseen erilaisissa seminaareissa, coaching- tapaamisissa ja ryhmätöissä, alkaa vähitellen löytyä vastauksia ja vaihtoehtoja uusia toimintatapoja ja menetelmiä varten.

Asiantuntija valmentavat ja mentoroivat

Tällä viikolla meillä on täällä Sarajevossa minun lisäkseni kolme coachia, Anna Saharinen (toinen oikealta) ja Johanna Snellman (vasemmalla) HAUSista ja Mari Mandel-Madise (toinen vasemmalta) Virosta sekä tulkki-assitentti Haris Imamovic.

Asiantuntijat valmentavat ja mentoroivat projektiosallistujia kahdenkeskisissä tapaamisissa. Coachaus on intensiivista räätälöityä valmennusta, jossa valmentajan ja valmennettavan yhteinen asenne, vuorovaikutus seka keskinäinen luottamus on kaiken a ja o.

Koska asiantuntijamme ovat tavanneet valmennettavansa jo monta kertaa tämän vuoden aikana, on tutun coachin kanssa helppoa jatkaa siitä mihin viime tapaamisessa on jääty. Se on todettava, että koulutusmetodina coaching on aivan omaa luokkaansa. Asiantuntijat saapuvat ulkomaan sessioilleen yleensä viideksi työpäiväksi. Tällä tavoin saadaan hyvä kontakti sekä paikallisiin olosuhteisiin ja henkilöihin. Tässä projektissa on ollut ehdoton etu, että olemme käyttäneet samoja asiantuntijoita pitkin projektia.

Asiantuntijamme ovat tulleet Sarajevoon aina mielellään. Yhteishenkemme ja tunnelma projektitoimistossa on kuin pienessä nyrkkipajassa, jossa kaikki yrittävät saada ennalta määrätyssä ajassa niin paljon aikaiseksi kuin mahdollista.

Sarajevo kukkuloiden keskellä

Sarajevo on kaunis ja helposti tutustuttava kaupunki kukkuloiden keskellä. Asukkaita Sarajevossa on noin  300 000, suur-Sarajevon alueella lähes 500 000.

Infrastruktuuri toimii hyvin ja liikenne on joustavaa, ainakin ruuhka-aikojen ulkopuolella. Katukuvassa kirkot ja minareetit seisovat sovussa vierekkäin. Välillä soi kirkonkellot ja hetken kuluttua kuuluu rukoushuuto korkealta minareetin huipulta.

Sarajevolaisille tämä kaikki on tuttua ja tavallista arkea, ja kyllä siihen itsekin nopeasti tottuu. Ihmiset ovat ystävällisiä ja vaikka yhteisen kielen loytäminen voi joskus olla hankalaa, ei yksikään autontankkaus, leivänosto tai matkalippujen lunastus ole jäänyt tekemattä. Omalla asenteella ja uteliasuudella on näissä tehtavissä tärkeä merkitys.

Nina Niva
johtava konsultti,
asiantuntijana Bosnia-Hertzegovinassa
HAUS kehittämiskeskus Oy
sähköposti: nina.niva@ads.gov.ba

HAUS in English

On tärkeää nähdä riittävän lähelle ja tarpeeksi kauas, on tärkeää ymmärtää laajat kokonaisuudet ja tarpeelliset yksityiskohdat, on ehdotonta osata erottaa oleellinen epäoleellisesta. 

Ja on tärkeää muistaa määrittelemämme arvot kaikessa toiminnassamme: yhdessä tekeminen, herkkyys, positiivisuus ja luotettavuus; sekä osata hyödyntää kansainvälistä kokemusta kotimaassa, alueellista näkökulmaa myös kansallisella tasolla tai Suomen hallinnon monia saavutuksia kansainvälisissä hankkeissamme.

Virkamieskoulujen haasteet

Osallistuin eurooppalaisen virkamieskoulujen verkoston Dispan kokoukseen Madridissa.  Espanjan puheenjohtajuuteen kuuluvan kokouksen pääteemana oli julkishallinnon johtajien koulutus taloudellisesti vaikeina aikoina.  Puhuimme paljon eurooppalaisesta kriisistä, kansallisista ongelmista ja yksittäisten virkamieskoulujen haasteista. Koulut, joiden rahoitus tulee pääosin valtion budjetista, tuntuivat olevan kaikista kovimmilla monien budjettileikkaustensa jälkeen.

Erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maiden uudet kollegalaitoksemme olivat ymmällään toimintansa merkityksestä tilanteessa, jossa koululla on ehkä suuret omat kiinteistöt mutta ei juurikaan mahdollisuutta tehdä mitään seiniensä sisällä.  Tai monet uudenlaiset haasteet, joita kollegat ympäri Eurooppaa olivat kohdanneet etsiessään vastauksia julkisen hallinnon hätähuutoihin tai toteuttaessaan koulutusta, kasvaneista tarpeista huolimatta, aiempaa selvästi pienemmille ryhmille.

Mitä kriisin jälkeen?

Emme jääneet kuitenkaan murehtimaan tämän päivän vaikeuksia.  Lähdimme pohtimaan kysymystä, mitä kriisin jälkeen?  Tyhjentäviä vastauksia kysymyksiimme tuskin löysimme, mutta yhteinen eurooppalainen keskustelu auttoi hahmottamaan monia tilanteita, myös oman hallinnon ja oman organisaation tasolla.

Monille ehkä tieto siitä, että vaikeuksien kanssa ei olla yksin, oli merkittävä tuki ja uutta uskoa antava.  Uudenlaisen eurooppalaisuuden ymmärtäminen ja eurooppalaiseen keskusteluun osallistuminen koettiinkin yhdeksi julkisen johtajan tämän päivän kompetenssialueeksi. 

Suomea käytetään edelleen hallinnon kehittämisen mallimaana.  Itse olen saanut  tähän jälleen uskon vahvistusta tavattuani ja kuunneltuani eurooppalaisia kollegoitani.  Meillä on Suomessa mahtavan pragmaattinen ote kehittämiseen ja jokaisesta hankkeesta pystymme varmasti esittelemään konkreettisia tuloksia. 

Myös mainitsemassani Dispa-kokouksessa kysyttiin herkästi suomalaisista kokemuksista - ainakin silloin, kun vastauksia ei muuten tuntunut löytyvän.

Anneli Temmes
toimitusjohtaja
anneli.temmes@haus.fi

Analogioita julkiseen johtamiseen löytyy monissa johtamisoppaissa esiin nostetuista ajankohtaista kysymyksistä kuten:

• miten arvot näkyvät johtamisessa  ja yhteisöllisyytenä julkishallinnon organisaatioissa?
• miten eri-ikäiset virkamiehet haluavat tulla johdetuiksi?
• mitä innostavuus ja jaettu johtajuus voisi merkitä arkipäivän työssä?
• miten vältetään johtajien turhautuminen ja estetään sen dramaattiset vaikutukset?
• erilaisuuden rikkaus vain puheissako vai todellisena toimintamme dynamona?
• näemmekö tarpeeksi kauaksi ja riittävän lähelle?

Poimin teoksesta joitain kohtia, jotka tuntunevat tutuilta meille kaikille:

”Keksitään yhdessä mitä tulevaisuudessa tehdään”

Konkreettiset tavoitteet, realistisuus, valmistelu ja sopiminen yhdessä (tässä oma viittaukseni myös  strategia-keskusteluihin), tärkeysjärjestys, toiminnan arviointi.   Varoitellaan, että liika tekeminenkin saattaa kostautua. 

Myös rekrytointikysymys nousee esiin – oikea henkilö oikeaan pestiin.  Ja miten turvaamme toiminnan jatkuvuuden, toiminnan jatkuminenhan ei saa olla kiinni vain joistakin avainhenkilöistä.

”Oma rooli ja esimerkki näyttävät mallia”

Jos olet innostunut, se tarttuu;  jos et ole innostunut, sekin tarttuu.  Partiossa johdetaan esimerkin voimalla ja tämä edellyttää ehdotonta vilpittömyyttä ja rehellisyyttä. 

Muistutetaan myös, ettei partionjohtajan suinkaan tarvitse olla täydellinen ihminen, mutta myös johtajalla on jatkuva pyrkimys kohti parempaa. Kouluttautuminen on yksi partiotoiminnan kulmakivistä sekä johtajille että jäsenistölle.

”Härkää sarvista – ongelmaa ratkomaan”

Päätä ei työnnetä pensaaseen vaikeidenkaan asioiden kohdalla ja ongelmaratkaisuissa hyödynnetään ihmisten voimavaroja, osaamista, tavoitteita ja unelmia. Ratkaisuun pääsemiseksi ei asioita kuitenkaan vatvota loputtomiin, eikä myöskään syntipukkeja etsitä.

”Maailma on näyttämö ja meillä on monta roolia”

Puhutaan mm. suunnannäyttäjästä,  palvelijasta, managerista, mahdollistajasta ja kasvattajasta. Korostetaan omaa halua kehittyä.

”Olet joko luotettava tai et ole, ihan vähän luotettavaa johtajaa ei ole olemassakaan”

Luottamuksen synnyttämiseen tarvitaan osaamista, uskottavuutta, hyväntahtoisuutta ja vilpittömyyttä.   Tasavertainen huomion jakaminen,  osallistumiseen innostaminen ja turvallisuuden tunteen rakentaminen ovat oleellisia koko jäsenistön kannalta.

”Manageri pistää halki, poikki ja pinoon”

Toimintasuunnitelman rakentaminen, sen jatkuva arviointi sekä palautteen antamisen ja saamisen tärkeys on sisällytetty managerin rooliin.  Varoitellaan myös vaarasta itsearvoiseen suunnitteluun ja hitaaseen reagointiin muutoksiin.

”Mahdollistaja antaa nuoremmille vastuuta ja tilaisuuden onnistua”

Delegointia, ohjaamista, tukea ja vastuuta – sopivasti.

Monia muitakin sytyttäviä kohtia Partionjohtajan käsikirja tuo silmien eteen. Käytännön ohjeita annetaan erilaisiin johtamistilanteisiin, helpompiin ja haastavampiin.

Upeita oppeja kaiken kaikkiaan nuorille tulevaisuuden johtajille.

Anneli Temmes
toimitusjohtaja
HAUS kehittämiskeskus Oy

Omina lähtökohtinamme strategian valmistelussa olivat myös riittävä konkreettisuus, todellisten prioriteettien löytäminen, selkokielisyys sekä yhteinen keskustelu ja pohdinta koko henkilöstön voimin. 

Myös strategialuonnosten sisältöjen testaaminen eri keskusteluissa HAUSin sisällä ja ulkopuolella antoi pontta oikeiden painopisteiden ja sopivien sanallisten ilmaisujen löytämiseen.

Löytyykö strategia?

Olemme kaikki kuulleet vuosien varrella monia keskusteluja siitä, että organisaatiolla on strategia, mutta mistähän se löytyisi.  Nämä surullisen huvittavat ilmaisut kertovat strategiatyön täydellisestä epäonnistumisesta.  Strategiasta on tehty hieno dokumentti, joka on jäänyt faileihin tai korkeintaan ylin johto yrittää hyödyntää sitä ja pitää siinä kirjattuja linjauksia toimintaansa ohjaavana. 

Onkin sanottu, että ei strategian tekeminen fiksuille ihmisille sinällään vaikeaa ole; strategian saaminen elämään, koko organisaation arkipäivää ohjaavaksi, onkin sitten jo suurempi asia.

Valmiiksi tehty strategia, ilman että koko henkilöstö on päässyt siihen edes jollain tavoin vaikuttamaan, on tuhoon tuomittu.  On tärkeää, että laadintavaiheessa etsitään yhteistä ymmärrystä siitä mihin meidän organisaatiomme pitäisi olla menossa ja mitä se strategisina linjauksina voisi tarkoittaa. 

Koko organisaation, meidän kaikkien täytyy saada kokemus Meidän Strategiasta, se on monin verroin tärkeämpää kuin parhaatkaan oikeaoppisen strategiadokumentin muodot tai viimeiseen asti hiotut ilmaisut.

Liikaa tavaraa

Tyypillisenä strategioiden ongelmana myös julkisella sektorilla on kaikkien mahdollisten hyvien ja kannatettavien asioiden kirjaaminen.  Meille kaikille lienee tuttu tilanne se, että valmistelutyössä haluamme jokainen saada juuri omat asiamme näkyviin keskeisinä strategisina painopisteinä.  Tästä lopputulos onkin kovin helposti se, että näitä prioriteettejä on puuroutumiseen saakka eikä niistä mikään lähde tosiasiassa toimintaa ohjaamaan.

Strategia arkipäiväksi

HAUSissa teimme strategiamme kysellen, keskustellen ja väitellenkin.  Prosessin eri vaiheissa olimme toistemme kanssa milloin yhtä mieltä milloin taas hyvinkin erilaisia näkemyksiä nostettiin esiin.  Kuuntelimme omistajaamme, asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja itseämme. Lopputuloksena saimme mielestäni aikaan strategian, jolla on kaikki mahdollisuudet alkaa elää todellista elämää.

Sen kautta lähdemme toteuttamaan erilaisia hankkeita ja tekemään toimenpiteitä, jotka vastuutetaan, aikataulutetaan ja joiden toteutumista seurataan. Ja strategian toteutumisesta tietenkin viestitään.  Kaikki tämä on sinänsä itsestään selvää mutta, ilman erityistä huolenpitoa, strategian toteuttamisessa niitä useimmin epäonnistuneita asioita.

Anneli Temmes
toimitusjohtaja
HAUS kehittämiskeskus Oy

Kolme vuotta sitten nostin blogikirjoituksissani esille mm. ammattijohtajuuden merkityksen, osaamisen siirron uudelle virkamiessukupolvelle, laaja-alaisen yhteistyön kehittäjien välillä sekä kansainvälisen keskustelun tärkeyden.  Huomaan olevani edelleen suurin piirtein samaa mieltä, vaikka näkökulmat asioihin ovatkin ehkä jossain määrin muuttuneet.

Kahden vuoden poissaolo suomalaisen virkamieskoulutuksen ytimestä antoi itselleni perspektiiviä asioiden näkemiseen hieman uudella tavalla. Vaikka olenkin seurannut suomalaista hallinnon kehittämistä matkan päästä, täytyy myöntää, että jo uusien organisaatioiden nimien opettelu on vienyt oman aikansa.

Alkuvuoden aikana olen konkreettisesti nähnyt, kuinka suuria asioita myös yksittäisten organisaatioiden tasolla on tapahtunut. Ja meille kaikille on selvää, että uusien rakenteiden ja toimintamallien vakiintuminen tulee viemään aikansa.

Vuoden vaihteessa palasin myös uudenlaiseen HAUSiin.  In-house –asema astui tuolloin voimaan ja sen myötä monella tavalla uusi alku koko upealle organisaatiollemme. 

HAUSin uusi rooli valtiokonsernin sisäisenä sidosryhmäyksikkönä on uudenlainen mahdollisuus koko valtiokonsernille.  Se mahdollistaa tiiviin vuoropuhelun, läheisen yhteyden ja vastaamisen todellisiin osaamis- ja kehittämistarpeisiin.

Kustannussäästöjä mutta mistä?

Talouden heikkeneminen tuo tunnetusti aina lisäpotkua kehittämiseen.  Hyvää siinä on erityisesti se, että joudumme pakottamaan itsemme erottamaan tärkeän vähemmän tärkeästä -  tekemään todellisia priorisointeja. Jos emme tähän pysty, sorrumme edelleenkin helposti juustohöylään.

Valtionhallinnon organisaatioiden säästötoimet heijastuvat konkreettisesti myös hakeutumisena koulutukseen.  Monet koulutustarpeet tulevat esiin lukuisina keskusteluina, mutta mahdollisuudet koulutuksen hankkimiseen koetaan aiempaa pienemmiksi.

Koulutukseen kannattaa investoida

Lisääntyvä tarveharkinta on varmasti tervetullut osa organisaation ja henkilöstön kehitystä.  Koulutuksen voimakas vähentäminen joissain organisaatioissa sitä vastoin huolestuttaa. Samoin yhä useammin kuuluvat kommentit siitä, että edes aivan välttämättömään koulutukseen ei ehditä tulla, kun on niin kiire kaikkien muutosten keskellä.

Pitäisikö meidän kuitenkin juuri näinä aikoina investoida henkilöstöömme ja heidän osaamiseensa? Pitäisikö meidän - myös koulutuksen avulla - antaa itsellemme ja organisaatiollemme uutta uskoa tulevaan ja välttää apatiaa?  Voisimmeko juuri koulutuksen avulla saada aineksia iänikuisen kiireen kesyttämiseen panostamalla kykyihimme ja uskallukseemme?  En esitä näitä kysymyksiä pelkästään koulutusinstituutin toimitusjohtajan roolissa, vaan kehittäjänä ja kansalaisena,  suomalaisena ja eurooppalaisena.

Ja vielä: kreikkalaisten kollegojemme koulutusohjelmat täällä Suomessa peruuntuivat tältä keväältä tunnetuista syistä.  Toivottavasti aiemmat opit suomalaisesta hallinnon kehittämisestä näkyvät kuitenkin jatkossa maan nostamisessa uudelleen jaloilleen.

Anneli  Temmes
toimitusjohtaja
HAUS kehittämiskeskus Oy
anneli.temmes@haus.fi