Mitä tulevaisuus vaatii virkamieheltä - jousnalistin näkökulma
Julkaistu 30.11.-1
Kuukauden asiantuntija on Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi, joka puhui HAUS:n 40-vuotisjuhlaseminaarissa aiheesta "Mitä tulevaisuus vaatii virkemieheltä".
1. Mitkä ovat journalistin näkökulmasta suomalaisen virkamiehen vahvimmat osaamisalueet? Entä missä asioissa oman työsi näkökulmasta näkisit virkamiehillä eniten kehittämisen / parantamisen varaa?
”Eurooppalaisessa ja globaalissa mittakaavassa suomalainen virkamies tunnetaan tyypillisimmillään riippumattomana ja luotettavana oman alansa huippuosaajana. Syynä siihen lienevät kulttuuriimme luontaisesti liittyvä virkakunnan nauttima arvostus ja tietenkin suhteellisen korkeat muodolliset pätevyysvaatimukset. Eniten kehittämisen varaa virkamiehillä on siinä, että joskus olisi syytä irtautua byrokratiasta ja katsoa asioita monipuolisemmin, erityisesti asiakkaan eli kansalaisen näkökulmasta. Virkamiehet ovat ihmisiä varten, eikä päinvastoin.”
2. Olet työskennellyt aiemmin myös Brysselissä kirjeenvaihtajana. Miten EU:n virkamieskunta ja Suomen hallinto eroavat toisistaan esimerkiksi tiedon saannin ja avoimuuden suhteen?
”Tämäkin lienee kulttuurillinen kysymys: Suomi on klubi, jossa vaikuttavat pienet piirit. Jokaisella varteenotettavan tiedotusvälineen toimittajalla on aina pääsy suurenkin johtajan tai virkamiehen puheille. Brysselissä näin ei ole, vaan suomalainen toimittaja on nobody, jolle ei juuri ole tarjolla tietoa lukuun ottamatta paperinmakuisia virallisia tiedotuskanavia.. Avoimuudessa Suomi on monta askelta edellä: meillä virkamiehet tiedostavat vahvasti julkisuuslain tiedonantovelvollisuudet ja ovat myös valmiita jakamaan tietoa varsin kiitettävästi – tarvittaessa vaikeistakin asioista.”
3. Minkä ohjeen annat virkamiehelle, kun toimittaja lähestyy asialla, jonka julkitulo olisi ministeriön tai kyseisen virkamiehen kannalta kiusallista?
”Avoimuus, rehellisyys ja ripeä tiedottaminen ovat avainasioita. Ensiksi täytyy itse ottaa selvää asiasta ja selvittää, millaiset valtuudet on kertoa aiheesta ulos. Kun nämä asiat ovat kirkkaita, kannattaa tuoda esiin kaikki oleellinen tieto. Salailulla on lyhyet jäljet, on nimittäin todennäköistä, että asiantunteva toimittaja saa etsimänsä tiedot joka tapauksessa selville jostain muusta lähteestä. Proaktiivisella tiedottamisella kiusallinenkaan asia ei lähde elämään omaa elämäänsä. Tärkeintä on tarjota analyyttista ja oikeaa tietoa.”
4. Onko talous- ja liike-elämän tuntemus virkamiehistön keskuudessa riittävää
”Suomalaisessa virkakunnassa on vielä paljon niitäkin, jotka jostain syystä uskovat siihen, että raha on parasta tai pyyteetöntä vasta sen jälkeen, kun se on kiertänyt julkisen kassan kautta. Itse uskon, että tulevaisuudessa pärjäämme Suomessa parhaiten, kun teemme luontevaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Talouselämän peruslainalaisuudet jokaisen virkamiehen olisi syytä tietää jo yleissivistyksen vuoksi. Liike-elämää on syytä tuntea siksi, että oppii ymmärtämään bisneksen logiikkaa. Siten välttyy myös sotkeutumasta asioihin, jotka aluksi vaikuttavat liian hyviltä ollakseen totta.”
Linkki Kauppalehden 22.3. julkaisemaan kuntaranking-listaan: pääuutisaukeama 22.3.pdf
Kommentit:
Ei kommentteja toistaiseksi.
Kommentoi:
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.