Skenaariotyö
Skenaariotyö on yksi tapa ennakoida muutoksia. Skenaariotyö auttaa tunnistamaan muutosvoimia ja ymmärtämään tulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityskulkuja. HAUSin tarjoaa valtion organisaatiolle osallistavaa valmennusta toimintaympäristön ennakointiin, strategioiden arviointiin ja kehittämiseen, strategiseen pohdintaan, organisaation tahtotilan määrittämiseen ja analysointiin.

Strategiatyö

Valtionhallinnossa strategisen johtamisen merkitys on vahvistunut. Strategiatyön onnistumisen haasteena on konsernistrategian ja muiden valtionhallinnon strategioiden, verkostojen ja ohjelmien välinen resurssiriippuvuus, päällekkäisyys ja heikko yhteensopivuus. Yksityiseltä sektorilta otetut opit eivät sellaisenaan sovi valtion toimintojen ohjaamiseen. HAUS on ollut vahvasti mukana kehittämässä valtiolle sopivia strategisen johtamisen ja ohjauksen työkaluja ja toimintamalleja. Strategiatyöllä vahvistetaan organisaation kokonaiskuvaa tärkeimmistä tavoitteista ja toimenpiteistä sovitulle aikajaksolle, joka jatkossa on yhä useammin nelivuotinen ohjausmalli.

Tulosohjaus

Valtion tulosohjausjärjestelmää uudistetaan kytkemällä tulosohjaus tiiviimmin hallituksen hallitusohjelmasta johdettuihin strategisiin tavoitteisiin. Uuden toimintamallin mukaisesti toiminnan johtamisen tavoitteena on strategisuus, poikkihallinnollisuus, keveys sekä yhtenäisyys. Monivuotisen ohjauksen tarkentamisessa hyödynnetään strategiakarttoja. Niiden avulla rakennetaan hallinnonalan yhteinen näkemys toimintaympäristön muutoksista ja tärkeimmistä asioista yhteistyössä ministeriön, virastojen ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Strategikartoista tehdään säännöllisin väliajoin yhteenvedot ja analyysit. Kaikilla toiminnan tasoilla käytetään samoja käsitteitä ohjauksessa ja johtamisessa. Tulosohjauksen ja johtamisen työkalupakki hallituksen strategisista tavoitteista aina yksilötasolle organisaatiossa laitetaan kuntoon.  HAUSin tarjoama kehittämispalvelu auttaa organisaatiota suuntaamaan voimavaroja vaikuttavuuden kannalta keskeisiin kohteisiin.

Toiminnan kehittäminen
Toiminnan kehittäminen aloitetaan organisaation (tai sen osan) nykyisen toiminnan arvioinnilla (=tilannekuvan luominen). Hallinnossa yleisesti käytetty arviointimenetelmä on EU:n julkishallinnolle suunniteltu CAF (Common Assessment Framework). CAFia on perusteltua käyttää silloin, kun organisaatio haluaa jatkuvasti kehittää toimintaansa, parantaa sen laatua. CAF-arviointi kohdistuu organisaation toiminnan mahdollistajiin (johtamiseen, strategiaan, henkilöstöön ja prosesseihin) ja tuloksiin (liittyen asiakkaisiin / kansalaisiin, yhteiskuntavastuuseen, henkilöstöön ja suorituskykyyn). Arvioinnin jälkeen kehittämistoimet kohdistetaan niihin toiminnan osa-alueisiin, joissa on suurin parantamisen tarve. Eli tehdään toimeenpanosuunnitelma kehittämistyön jalkauttamiseksi.

Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen
Johtoryhmän oman työskentelyn, menettelytapojen ja tulosten jatkuva parantaminen edellyttää, että johtoryhmä arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa, sille asetettuja tavoitteita sekä saavutettuja tuloksia ja niiden vaikutuksia. HAUSilla on pitkät perinteet ja vankka osaaminen valtion virastojen johtoryhmätyöskentelyn kehittämisessä. Kehittämistyö käynnistyy useimmiten yhteisellä arvioinnilla, jonka jälkeen HAUSin valmentaja tukee sovittujen kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä. Joskus pelkkä arviointi on riittävä ja johtoryhmä toteuttaa muutokset itse. Perusmenetelminä käytetään ryhmäcoachingia ja sen lisäksi tarvittaessa johtoryhmän jäsenten henkilökohtaista coachingia.

Yhtenäisen johtamiskulttuurin vahvistaminen

Tavoitteena on edistää organisaation yhteistä johtamiskulttuuria, jota ohjaavat organisaation arvot ja toiminta-ajatus, visio, strategia, työjärjestys ja toimintaohjeet. Johtamiskulttuuria vahvistetaan yhdessä asioita oppimalla sekä asioista ja toimintatavoista keskustelemalla. Tämä palvelu tukee johtajia ja esimiehiä tehtävissä onnistumisessa ja oman johtamistyön ja johtajuuden kehittymisessä. Keskeistä on aikaansaada aktiivinen ja yhteistoiminnallinen oppimisprosessi, joka edesauttaa sisältöjen ymmärtämistä ja sisäistämistä sekä vertaisoppimista. Se kytketään tiukasti organisaation käytäntöihin ja arjen työtä tukemaan. Kehittämispalveluun voidaan liittää luontevasti johtoryhmävalmennus, henkilökohtaiset arvioinnit tai vaikkapa valmentavan johtamiskulttuurin kehittäminen.

Ohjaukselliset menetelmät

Coaching, mentorointi, työnohjaus
Valmennusta ja koulutusta täydentämään HAUS tarjoaa myös ohjauksellisia palveluja. Näitä ovat coaching, mentorointi ja työnohjaus.

Coaching on keskustelu, jossa coach auttaa valmennettavaa ottamaan käyttöön omia voimavarojaan, jotta hän voisi saavuttaa tavoitteensa ja saada aikaan parempia tuloksia. Coaching on onnistunut silloin, kun valmennettava on itse löytänyt keinoja edetä häntä haastaneen asian kanssa ja on innostunut asiasta.

Mentorointi on ohjauksellinen menetelmä, jonka avulla voidaan siirtää kokemusperäistä tietoa ja osaamista. Osaava ja kokenut mentor neuvoo ja tukee aktoria. Mentorointisuhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasavertaisuuteen. Tavoitteena on mentoroitavan työuralla eteneminen ja ammatillinen kehittyminen.  

Työnohjaus tukee yksilön, ryhmän tai työyhteisön ammatti-identiteettiä, työssä suoriutumista ja luovuutta. Työnohjauksessa tarkastellaan työtä, työyhteisöä ja työroolia. Siihen liittyvät vahvasti kokemukset ja tunteet sekä niiden tulkinta ja jäsentäminen työnohjaajan kanssa. Tärkein väline on vuorovaikutusprosessi työnohjaajan ja ohjattavan välillä.

Työyhteisön työnohjaus
Työnohjaus tukee työyhteisön toimivuutta, yhtenäisyyttä ja identiteetin vahvistamista, hyvää johtajuutta, töiden organisoimista, hyvää työilmapiiriä, muutoksien toteuttamista, työkyvyn ylläpitoa sekä konfliktien ja ristiriitojen ennaltaehkäistyä ja ratkaisemista. Palveluun yhdistetään usein esimiehen ohjaus vahvistamaan hänen johtamistyötään.